Kulkuväylien rakentamisessa on viime vuosina yritetty ottaa luonnonvaraisten eläinten turvallisuus huomioon: on tehty pieneläintunneleita tai -putkia, joita pitkin siilit ja muut pieneläimet pääsevät kulkemaan valtateiden ali. Isompia eläimiä varten on rakennettu alikulkutunneleiden lisäksi myös ylikulkusiltoja, joiden toivotaan ohjaavan esimerkiksi hirvet turvallisesti ja näkösuojassa ajoväyliltä pois. Siltaa peittävä kasvillisuus on osa maisemaa ja tekee rakennelmasta vihersillan.
Viime aikoina on alettu suunnitella puistomaisia viherkansia kattamaan osia kaduista ja moottoriteistä. Viherkansi (tai puistokansi) kuuluu myös Helsinkiin rakennettavan musiikkitalon yhteyteen. Suunnitelmassa tämä kalteva viherkansi laskeutuu Mannerheimintien varresta Kiasman eteen ja musiikkitaloon etelässä rajoittuvan kansalaistorin tapahtumien katsomoksi.
Viherkäytävä yhdistää erillään olevia luonnonalueita. Sama sana voi toisissa yhteyksissä tarkoittaa myös ekologista käytävää, sellaista asuttujen seutujen luonnontilaista välialuetta, jota eläimet käyttävät kulkureittinään. Kun ihminen rakentamalla nakertaa viherkäytävää, se kapenee vihernauhaksi.
Edellisiä vanhempaa sanastoa ovat viherrakentaminen, jolla tarkoitetaan viheralueiden rakentamista yleensä, ja vihersisustus, joka on viherkasvien sijoittelua näkyväksi osaksi julkisten tilojen, työpaikkojen yms. sisustusta.
Julkaistu 9.8.2006 palstalla Sanasta sanasta – ajan sanojen taustaa (2005–2013).