Helsingin koululaisten ikiomassa lehdessä Kevätpörriäisessä kirjoitettiin tänä vuonna muun muassa perheestä. Neljäsluokkalainen Veera Tepponen kertoi paljon ajastamme todetessaan, että ennen muinoin oli perheessä isä, äiti ja lapset, mutta nykyaikana on uusioperheitä. Uusioperhe-sana esiintyy monissa muissakin lehtijutuissa. Esimerkiksi Kom-teatterin näyttämöllä on lehtitietojen mukaan jo vuoden 1993 esityksessä nähty ”ihan normaali suomalainen uusioperhe”.
Alkuaan keräyspaperin kierrätystermistöön syntynyt yhdyssanan alku uusio- on sopeutunut hyvin suomen kieleen. Teknisistä ja teollisista yhteyksistä (uusiokuitu, uusiomassa, uusiopaperi; uusiomuovi jne.) sana on levinnyt muuhunkin käyttöön. Vaikkapa vanhoista musiikkikappaleista tehtyjä uusia versioita, remixejä, saatetaan sanoa uusioversioiksi ja vanhojen taideteosten käyttöä musiikkivideoiden kuvamateriaalina on mainittu uusiokäytöksi.
Onko sana uusio- kuitenkaan tarpeen silloin, kun jo vanha tuttu uus-alku riittäisi kertomaan, mistä on kysymys? Ehkäpä uusiosanat houkuttelevat moderniudellaan, osin kenties leikillisyydellään. Niitä käyttämällä saa sanontaansa lennokkuutta. Samalla tavallahan vaikkapa sananalut eko-, luomu- ja täsmä ovat osoittautuneet produktiivisiksi eli uudissanoja tuottaviksi ja elinvoimaisiksi jopa niin, että joidenkin sanojen merkitys on saattanut etääntyä kauaskin alkuperäisestä. Uutuudenviehätystä kuitenkin on sellaisissa sanoissa kuin ekonahka (ennen tekonahkaa!), luomurinnat (silikonirintojen vastakohtana) ja täsmäruoka. Esimerkiksi täsmäruoan merkitys ei mitenkään aukene sanan alun perusteella, mutta terveysruoka ei kuulosta yhtä muodikkaalta.
Entä sitten sana uusioperhe? Vaikka sekin esiintyy lehdissä ja ihmisten puheissa, on sen sijasta kieleemme vakiintunut tavanomaisempi muodoste uusperhe. Se on päässyt kirjoihin ja kansiin jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta kun sanan silloisessa määritelmässä (Mitä Missä Milloin 1987) sanotaan, että uusperheeseen kuuluu vähintään yksi lapsi jommankumman puolison edellisestä liitosta, ei vuoden 1997 CD-Perussanakirja ole yhtä ehdoton. Sen mukaan uusperheen kriteeriksi riittää, että jompikumpi tai kumpikin puolisoista on ollut aiemmin toisessa avio- tai avosuhteessa; sen lisäksi siihen voi kuulua edellisistä liitoista syntyneitä tai yhteisiä lapsia tai molempia.
Perheen määritelmä on nyky-yhteiskunnassa muutenkin paljon väljempi kuin niinä muinaisina aikoina, joihin tämän päivän koululainenkin uusioperheestä puhuessaan viittaa. Hän tuntee perheen monimuotoisuuden ja tietää, että perhe voi olla paitsi uusioperhe myös sellainen, johon kuuluu lastenkotilapsia, tai sellainen, jossa on vain isä tai äiti.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 3/1999.