Uutta sanastoa syntyy kieleen nykyisin tiheään tahtiin, mutta kaikki sanat eivät tule jäädäkseen. Tilapäisiksi osoittautuvia on joukossa paljon, vaikea vain on ennustaa, mikä on pysyvää. Toisaalta ne sanat, jotka saavat pysyvän sijan, kotiutuvat usein kieleen niin nopeasti, ettei niitä muutaman vuoden kuluttua osaa enää uutena pitääkään. Niinpä monet niistä Kielitoimiston sanakirjan sanoista, joita ei ole ollut edellisissä sanakirjoissa, tuntuvat jo vanhoilta: vaikea ajatella, ettei meillä aina ole ollut veroehdotusta, sähköpostiosoitetta tai tekstiviestiä.
Kaikki sanakirjan uudet sanat eivät tietysti uusia olekaan. Mukana on sellaisiakin, jotka vain syystä tai toisesta ovat jääneet pois edellisistä, ja myös sellaisia, joita aiemmin ei ole pidetty tarpeellisina ottaa mukaan, mutta jotka runsaan esilläolon vuoksi ovat tulleet nyt tutuiksi. Tällaisia viime vuosien tapahtumia mieleen tuovia lisäyksiä ovat vaikkapa valiokuntaneuvos, teletunnistetiedot ja erytropoietiini eli EPO.
Kun edellisen sanakirjan ilmestymisestä on kulunut seitsemän vuotta, jotkin uudet sanat ovat ehtineet tällä välillä käydä jo tarpeettomiksikin. Euron käyttöönoton aikoihin tiuhaan esiintyviä sanoja olivat esimerkiksi kaksoishinta ja kaksoishinnoittelu, mutta enää niillä ei ole sellaista termimäistä käyttöä, että sanoja sanakirjaan kaivattaisiin. Vähän samoin kävi millennium-sanan, joka ei ole uudissana, mutta joka vasta 1990-luvun lopulla tuli tarpeelliseksi ottaa mukaan myös yleiskielen sanakirjaan eikä vain sivistyssanakirjaan. Viime vuosituhannen lopulla se esiintyi taajaan tiedotusvälineissä, ja sekä sen merkitystä että kirjoitusasua tiedusteltiin lähes päivittäin Kielitoimistosta. Nyt sanaa ei enää tunnu tarvittavan juuri muuten kuin suomalaisen teknologiapalkinnon nimessä. Sanakirjaan millennium otettiin kuitenkin mukaan.
Sanakirjan uudet sanat kertovat paljon siitä, mikä meitä viime vuosina on puhuttanut: on globalisaatio, gallupdemokratia, brändi, eläkepommi, eläkeputki, elämysmatkailu, elämänhallinta, flavonoidi, ihmissuhdeongelma, iltapäivähoito, työpaikkakiusaaminen, vanhempainvapaa, valtavirtaistaminen ja monet muut.
On myös tullut uutta tekniikkaa ja tekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia: on digitaalikamera eli digikamera, digisovitin (puhekielessä digiboksi), matkakortti, biometrinen tunniste eli biotunniste, chattailu tai tsättäily, nettikahvila, hakukone, selain, eväste, banneri. Eri elämänalueiden muotivirtaukset näkyvät myös: caffe latte, bruschetta, burrito, caprihousut, stringit, pareo jne.
Tuottoisia yhdyssanojen alkuosia ovat viime aikoina olleet esimerkiksi etä- ja geeni-alut: etäasiointi, etädiagnoosi, etähoito, etälukio, etäläsnäolo, etämyynti, etäpalvelu, etävanhempi, geenietiikka, geenihoito, geenikartta, geenimanipulaatio, geeninsiirto, geeniperintö, geeniterapia, geenivirhe.
Paitsi kokonaan uusia sanoja kieleen syntyy uutta ainesta myös siten, että vanhat sanat saavat uusia merkityksiä.
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla tammikuussa 2005.