"Kessee köyrii, syksyvä jouluu", tiesi vanha kansa kertoa, mutta mitä muuta se syksystä kertoi. Sää oli tietysti tärkeä:

”Yhyreksänä syksyynen yö, kymmenenä keväänen päivä. = Syksyisenä yönä voi olla yhdeksänlaista ilmaa. (Nurmo)

Syksyynen päivä on kun puuron silmä, nim piäni kahen pimmeen välissä. Vanhaan aikaan kun ei kartettu voita, puuron silmä tuntui aina mitättömän pieneltä, yhtä pieneltä kuin syksyisen päivän valoisa aika. (Kuorevesi)

Viakasta [= petollisen liukasta] ku syksynen tiä. (Suoniemi)

Suven jatkoo syksyset tuulet.” (Urjala)

Syksyneh hyvä koakku [= kaakku, kakku] se kevvääks keijahtaa (= kaatuu; hupenee, loppuu). Kun syksyllä on hyvät ilmat, on keväällä huonot tai kun syksyllä syödään hyvin, ei ruokaa riitä kevääksi. (Vieremä)


Tiesitkö tämän? -palsta ilmestyi Kotuksen verkkosivuilla vuosina 2004–2014. Sarjassa esitellään havaintoja ja poimintoja Suomen murteiden sana-arkiston ja Nimiarkiston kokoelmista.

Jaa