”Seksikäs uusmedia voi olla sairaan rankkaa duunia”, otsikoi eräs ammattijärjestölehti. Lause vaikuttaa rennolta nykykieleltä, mutta tarkemmin katsottuna sanat ovatkin vaikeita. Mikä uusmedia? Miten niin seksikäs?
Sana seksikäs ilmestyi suomen kieleen 60-luvulla. 90-luvulla se tuli uudestaan uudessa merkityksessä. Kun oli oppinut, että sanalla tarkoitetaan ’seksuaalisesti puoleensavetävää’ ja että seksikkäitä ovat ihmiset (ja ehkä vaatteet), tuntui hätkähdyttävältä nähdä sana yhteyksissä, joissa sillä kuvattiinkin ihan muuta: ”Huhtamäen tuotteet, mm. makeiset, ovat seksikkäämpiä kuin muiden tuotteet”. Sanan seksikäs merkityksestä oli pudonnut pois täsmentävä ”seksuaalisesti” ja jäänyt jäljelle vain ”houkutteleva”. Vastaava uusi merkitys ilmaantui myös seksikkään vastakohdalle eli seksittömälle: ”Eduskunta on näyttäytynyt minulle hyvin seksittömänä (=mielenkiinnottomana) paikkana.”
Uusi merkitys on lainaa englannista, kuten vanhakin. Taustalla on latinan ’sukupuolta’ tarkoittava sana sexus. Jo ennen seksin meille saapumista löytyi sivistys- ja tietosanakirjoistamme sitaattilaina sex appeal, joka esimerkiksi Otavan sivistyssanakirjassa selitettiin seuraavasti: ’’Hollywoodin filmimaailmasta käytäntöön tullut sana, joka merkitsee naisen ruumiillis-sielullista vetovoimaa”.
Tämä salaperäinen käsite muuttui kohta seksikkyydeksi, ja tasa-arvon nimissä miehetkin saivat olla seksikkäitä. Sana seksi osoittautui myös käyttökelpoiseksi eri yhteyksissä. Seksivalistusta oli ehkä opettajien helpompi antaa kuin juhlallista ja vanhan lääkärikirjan mieleen tuovaa sukupuolivalistusta, samoin lienee helpompi puhua seksitaudeista kuin sukupuolitaudeista. Seksi-alkuisissa sanoissa on arkisempi ja epävirallisempi tyylisävy, ja ne tuntuvat sopivan paremmin jokapäiväiseen kieleen.
Mutta mitä sitten tarkoittaa uusmedia? Sanaa käytetään hyvin epämääräisesti. ”Uusmediayritysten loppuunpalavista nuorista” viitataan lähinnä tietotekniikkayrityksiin ja esimerkiksi verkkosivuja tekeviin ammattilaisiin. Toisaalta myös mainos- ja viestintäala, joiden välineenä ovat vuorovaikutteiset sähköiset kanavat, ovat osa uusmediaa. Helsingin yliopistoon on juuri perustettu Digitaalinen viestintä ja uusmedia -niminen opintokokonaisuus, jossa opiskelijoita koulutetaan kirjoittajiksi sähköisiin viestimiin.
Uusiin vierassanoihimme kuuluu myös yhdysadjektiivi mediaseksikäs, jonka merkitystä on ainakin vielä turha etsiä suomen sanakirjoista. Useimmissa yhteyksissä sanalla tarkoitetaan suurin piirtein ’tiedotusvälineitä kiinnostavaa’, ’median suosiossa olevaa’. Mediaseksikkään sijasta riittäisikin usein pelkkä kiinnostava (vrt. kiinnostava juttu, kiinnostava tyyppi, kiinnostava uutinen). Kokonaan toinen asia on se, että uusien sanojen käyttö voi olla myös osoitus siitä, että puhuja on moderni ja seuraa aikaansa. Niinpä mediaseksikäs voi tuntua seksikkäämmältä sanalta kuin vanhat kiinnostava, houkutteleva, viehättävä tai puoleensavetävä.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 2/2000.