Onko sinun laadittava työpaikallasi tiedote tai kokousmuistio? Pyydettiinkö sinua kirjoittamaan paikallislehteen artikkeli valokuvausharrastuksestasi? Tuntuuko, että koko kirjoittamistilanne tuli eteesi yllättäen?
Kokenutkin kirjoittaja kohtaa ajoittain ”Ei tästä mitään tule!” -tilanteita, kun tekeillä oleva teksti ei tunnu luistavan ja alkuun pääseminen tuottaa suuria hankaluuksia. Kirjoittaminen ei ole kaikille osa jokapäiväistä elämää, ja tällöin kirjoittamisen kynnys voi olla hyvinkin korkea.
Yksi kirjoituskerta ei useinkaan riitä kielellisesti huolitellun ja halutulla tavalla tietoa välittävän tekstin tuottamiseen. Prosessikirjoittaminen eli tekstin tuottaminen useassa työvaiheessa on nykyään monille tuttu työskentelytapa jo kouluajoilta; prosessikirjoittamisen oppeja kannattaa hyödyntää myöhemminkin.
Tekstin tuottamisen tapoja on yhtä monta kuin kirjoittajiakin. Kirjoittamisprosessin voi jakaa eri työvaiheisiin esimerkiksi seuraavalla tavalla: ensiksi valitaan aihe. Aiheen valinnan jälkeen kannattaa panostaa tiedonhankintaan. Kun kirjoittaja tietää, mistä puhuu, helpottuu usein myös tekstin tuottaminen.
Kun aihe on valittu ja tarvittavat taustatiedot hankittu, on aika rakentaa tekstille runko. Mitä asioita tekstissä halutaan ilmaista ja missä järjestyksessä? Asiat voi esimerkiksi listata allekkain ja järjestää sitten haluamallaan tavalla. Esittämisjärjestys voi kuitenkin muuttua monta kertaa ennen kuin teksti on valmis.
Seuraava askel kirjoitusprosessissa onkin ensimmäisen tekstiversion kirjoittaminen. Palautetta kannattaa pyytää, vaikka teksti ei olisikaan vielä valmis. Kun tekstillä on jo muokkausvaiheessa lukijoita, tulevat mahdolliset ilmaisun ongelmat ja kirjoitusvirheetkin varmemmin huomatuiksi. Lopuksi teksti viimeistellään saadun palautteen sekä omien havaintojen pohjalta.
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla elokuussa 2008.