Saksalaissyntyinen Joseph Alois Ratzinger valittiin katolisen kirkon johtajaksi huhtikuun kolmannella viikolla. Hänestä tuli paavi Benedictus XVI. Nimi on herättänyt kahdenlaisia kysymyksiä: sisältääkö kirjoitusasu c:n vai k:n ja kuuluuko nimeen -us vai ei?
Katolisen kirkon kieli on latina. Nimi Benedictus on latinaa. Sana benedictus merkitsee ’siunattu’. Suomalaisilla ei ole mitään syytä noudattaa englanninkielisten uutistoimistojen mallia ja käyttää lyhyempää muotoa Benedict. Myöskään suomalaisemmaksi miellettyyn kirjoitusasuun Benediktus ei ole perusteita. Meillä ei ole vakiintunut vuosisatojen mittaan suomalaistunutta pitkää muotoa tästä nimestä toisin kuin hyvin monesta muusta pyhimysnimestä. Siksi meidän on syytä pitäytyä latinalaisessa muodossa.
Nimi on esiintynyt Suomen asiakirjalähteissä jo keskiajalla ruotsalaisessa lyhentyneessä muodossa Bengt tai Benti, esimerkiksi 1467 lisänimenä bentinen (luetaan Penttinen). Turun hiippakunnan pyhimyskalenterissa on vuonna 1330 mainittu Benedictus abb. cf. [= apotti, tunnustaja], ja vielä vuonna 1544 Mikael Agricolan Rucouskiria esittää tämän apotin nimen muodossa Benedictus Abbo [= apotti]. Sen jälkeen nimi onkin mainittu vain lyhyessä muodossaan, kuten 1608 Bengt ja 1646 Benti. Lyhyt muoto Bengt on saanut paikan almanakassa jo 1700-luvun alkupuolella.
Ensimmäisessä suomenkielisessä almanakassa 1705 nimi on lyhyessä muodossa Benedict, ja samoja muotoja on ajoittain kirjoitettu myös 1800-luvulla. Kuitenkin jo 1706 ja siitä edelleen moneen kertaan nimimuoto päättyy pisteeseen – Benedict. –, mikä osoittaa, että nimi on lyhenne täydestä muodosta Benedictus. Sekä 1700- että 1800-luvulla almanakkanimenä on ollut monessa jaksossa nimenomaan Benedictus.
1800-luvulla alettiin edistää etunimien suomalaistamista. Silloin on joitakin kertoja kirjoitettu k:lla Benedikt. Lyhentymä Pentti oli ensimmäisten joukossa, kun almanakassa korvattiin 1890 vierasperäisiä nimiä suomalaisilla muodoilla.
Meillä Pentin päivä on 21.3.543 kuolleen Pyhän Benedictus Nursialaisen muistopäivä. Hän oli länsimaisen luostarilaitoksen perustaja ja niin arvostettu, että paavi Pius XII nimitti häntä Euroopan Isäksi (latinaksi Pater Europae) ja julisti hänet 1958 länsimaiden suojeluspyhimykseksi. Nykyisellä paavilla, Benedictus XVI:lla, on siis erityisen arvokas esikuva.
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla toukokuussa 2005.