Olemme siirtyneet uudelle vuosikymmenelle, vuoteen 2010.
Lähes jokaisen vuosikymmenen vaihteen lähetessä on ollut jonkinmoinen kielikiista kahdesta asiasta: koska uusi vuosikymmen alkaa ja miten sitä nimitetään.
Ensimmäisestä kysymyksestä väiteltiin lehtien palstoilla kiivaasti etenkin kymmenen vuotta sitten, kun siirryttiin peräti uudelle vuosituhannelle. Se johtui siitä, että on kaksi tulkintaa, mikä on 1900-luvun viimeinen ja mikä taas 2000-luvun ensimmäinen vuosi. Matemaatikkojen mielestä on selvää, että vuosituhat päättyy nollaan loppuvaan lukuun 2000 ja seuraava alkaa ykköseen loppuvasta luvusta 2001. Laskeminenhan alkaa normaalisti ykkösestä.
Yleiskielen näkökulmasta vuosituhannen vaihtuminen hahmotettiin toisin: uusi vuosituhat alkoi, kun vuosiluvun ensimmäinen, tuhansia merkitsevä numero, muuttui ykkösestä kakkoseksi eli 1999:stä 2000:een. Näin epätäsmällisesti, ”tavallisen ihmisen” tapaan, ajateltiin muuallakin maailmassa, ja siksi vuosituhannen vaihtumisen juhlailotulituksia järjestettiin kaikkialla samaan aikaan – sitä mukaa kuin aikavyöhykkeillä edettiin vuoden 2000 alkuun.
Matemaattinen ja yleiskielinen näkemys törmäävät toisiinsa tietenkin myös vuosikymmenen vaihtumisen yhteydessä. Kielitoimiston asiakirjoista näkee, että kysymys vuosikymmenen vaihtumisesta on ollut usein esillä. Aina on joku vastustanut kielenhuollossa noudatettua yleiskielistä kantaa, jonka mukaan vuosikymmen vaihtuu vuosiluvun kymmeniä osoittavan kohdan vaihtumisen mukaan. Tämän yleisen näkemyksen mukaisesti siirrymme nytkin uudelle vuosikymmenelle, kun vuosiluku vaihtuu 2009:stä 2010:een.
Miten sitten nimitämme tulevaa vuosikymmentä? Tämäkin kysymys oli paljon hankalampi kymmenen vuotta sitten, kun mietittiin silloin alkaneen ja nyt päättyneen vuosikymmenen ilmaisemista. Siksi sitä ennakoitiin jo hyvissä ajoin, 1990-luvun puolivälissä, jolloin asia oli esillä Kielitoimiston apuna toimivassa suomen kielen lautakunnassa. Se katsoi, että 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä voisi käyttää ilmausta ensikymmen tai ensikymmenluku; mahdollinen olisi myös alkukymmen(luku). Nyt alkavaan vuosikymmeneen viitatessamme voimme unohtaa näistä ilmauksista ensi- ja alku-osan ja ryhtyä puhumaan kymmenluvusta.
Kymmenlukua elämme seuraavat kymmenen vuotta (2010–2019), jolloin siirrymme kaksikymmen(tä)luvulle. Samoinhan tehtiin myös sata vuotta sitten.
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla tammikuussa 2010.