Kirja ei ole pitkään aikaan ollut vain hyllyyn asetettava ”paksuhko nidos paperiarkkeja, joissa on tav. tekstiä, kuvia tai molempia – –”, kuten sanakirja selittää. Uuden tekniikan mukanaan tuomat sähköiset kirjat, e-kirjat (elektroninen kirja) ovat keskenään niin erimuotoisia, ettei yksi sana riitä niitä kuvaamaan, vaan terminologia on varsin kirjavaa.
Vanhoillekin sanoille tarvitaan usein tekniikan kehittyessä uusia tarkentavia nimityksiä – kuten lankapuhelin, joka syntyi matkapuhelimen jälkeen kuvaamaan tavallista puhelinta. Kirjojen, lehtien ja muun muassa mainosten sähköisessä mediassa levitettävät muodot ovat jo pitkään olleet niin yleisiä, että kun on kyse vanhoista tekniikoista, käytetään apuna esimerkiksi sellaisia ilmauksia kuin printtimedia ja painettu kirja.
Painetun lehden rinnalla on nykyisin usein verkkolehti, ja sama kirja voi olla saatavilla erilaisina versioina. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta (2004) ilmestyi ensin kaksi sähköistä kirjaa, sekä CD-ROM- että Internet-versio, ja myöhemmin (2006) perinteinen kirja, kolmiosainen painettu versio.
Jo ennen nykytekniikkaakin kirjoja on ollut vaihtoehtoisissa muodoissa. Äänikirjoista, joita aiemmin oli tarjolla lähinnä näkövammaisille, on tullut kaikille markkinoitava tuote, jota voi kuunnella vaikka autoa ajettaessa. Äänikirjojen uusinta tekniikkaa edustavat Näkövammaisten kirjastosta Celiasta saatavat Daisy-kirjat – jonka nimi tulee englanninkielisestä ohjelman lyhenteestä –, digitaaliset äänikirjat, joiden käyttöominaisuudet ovat monipuolisemmat kuin tavallisen äänitteen: Daisy-kirjan lukija voi selata kirjaa tai jättää vaikkapa kirjanmerkkejä haluamiinsa kohtiin.
Monet tekstit, kuten osa väitöskirjoista, julkaistaan nykyään ensisijaisesti verkossa. Jos sähköisessä muodossa olevasta aineistosta halutaan painettu versio, puhutaan on demand -painatuksesta (engl. on demand ’vaadittaessa’). Ilmaukselle esitettiin suomenkielistä vastinetta tarvepainatus jo 1990-luvun puolivälissä. Aluksi sanaa vierastettiin, olihan koko asiakin outo, nyt termi näyttää vakiintuneen.
Mutta eipä tarvepainatuksenkaan yhteydessä aina ole lopputuloksena paperinen painotuote. Celia tarjoaa asiakkailleen sähköisestä aineistosta tilauksen mukaan henkilökohtaisen kopion, jolle on annettu nimitys omakirja.Yleiseksi on demandia vastaavaksi termiksi sana omakirja on kuitenkin liian laajakäyttöinen, sillä sanalla viitataan yleisesti myös muihin julkaisuihin, varsinkin omakustanteisiin.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 2/2007.