Kun sanaristikossa on vihjeenä tiera, harrastaja tietää oitis, että vastaussana on tilsa . Kaikille ei ehkä kuitenkaan ole selvää, että molemmat tarkoittavat kavion tai kengän pohjaan tarttuvaa lumi- tai savipaakkua.
Suosittuja ristikkoeläimiä ovat iili ja ukuli (= pöllö). Kokenut ratkoja tietää myös, että kengän kieli on iltti, juhla-asu taatti, nuotta ina, niveltauti nari, viekas utala ja raukka utra. Sanaristikoissa sivakoivat viikoittain sellaiset 20-luvun hiihtäjäsuuruudet kuin (Santeri) Tasa ja (Tapani) Niku. Tuttavallisen Eetu-vihjeen tarkoittama viisikirjaiminen sana on Salin (vanhan työväenliikkeen johtomies) ja nelikirjaiminen sana Isto (Hyökkäys-taulun maalaaja).
Samat sanat toistuvat, etenkin helpoissa ristikoissa. Sanaristikkoseuran tekemän 750 ristikkoon perustuvan tilaston mukaan kymmenen yleisintä ratkaisusanaa ovat taas, alas, asat, anis, alus, asut, osat, aita, aral ja isot. Kaikki ovat ristikoiden yleisintä nelikirjaimista tyyppiä.
Edellä mainituissa ristikkosanoissa esiintyy yksitoista eri kirjainta. Juoksevasta tekstistä tehtyjen laskelmien mukaan suomen kielen kymmenen yleisintä kirjainta (äännettä) ovat a, i, n, t, e, s, l, k, o ja u. Edellä olevissa sanoissa esiintyvät nämä kaikki ja lisäksi r-kirjain. Sanaristikoissakin yleisten i:n, n:n ja t:n osuutta juoksevan tekstin – siis taipuneissa – sanoissa lisää se, että ne kuuluvat erilaisiin kieliopillisiin päätteisiin ja tunnuksiin. Ristikoissa sanat ovat useimmiten perusmuodossa.
Vokaalien i ja e yleisyys ristikoissa ja suomen kielessä ylimalkaan selittyy siitä, että ne voivat esiintyä sekä etu- (säkki, sylkeä) että takavokaalisissa sanoissa (sakki, sulkea). Konsonantti t on suomessa toiseksi yleisin sananalkuinen äänne. Ristikoissa sen esiintyvyyttä lisäävät etenkin monikkomuodot, esimerkiksi olaat (suksen pohjan urat), talaat (venevajat), tiut (munamitat), suat (hevosenpuhdistusharjat).
Sanaristikoissa pyritään käyttämään yleiskieltä, mutta joskus ratkaisusana on murretta, arkikieltä tai vanhahtavaa runotyyliä. Itämurteiset itra ja otra esiintyvät t-kirjaimensa vuoksi vähintään yhtä usein kuin ihra ja ohra. Muuten kielestä kadonnut sana sati (jos; saati) jatkaa elämäänsä ristikoissa.
Yleisin sananalkuinen äänne suomessa on k, vaikka se absoluuttisessa yleisyystilastossa on vasta kahdeksas. On tutkittu myös sellaista seikkaa, miten todennäköisesti tiettyä äännettä seuraa jokin toinen tietty äänne. Tutkimuksen tulos on, että ”suomen kielen todennäköisin” sana on tuttu ristikkopupu kani. Jos kuvaristikon vihjeenä on kaksi ristihuulta, nelikirjaiminen vastaussana on arat.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 28.7.1998.