Maailmalla ihmetellään usein, mitä kieltä yhtiön nimi Nokia oikein on. Etenkin japania epäillään. Yrityksen nimen taustalla on kuitenkin suomalainen paikannimi; Nokia-nimiä on tosin Suomessa useita.
Jo varhain paikannimi Nokia on otettu yrityksen nimeksi: Fredrik Idestam perusti vuosina 1868–69 puuhiomon Nokianvirran varrelle silloiseen Pohjois-Pirkkalaan, nykyisen Nokian kaupungin alueelle. Vuonna 1871 liike muutettiin osakeyhtiöksi, ja se sai nimen Nokia Aktiebolag alueen paikannimistön mukaan.
Nokia juontuu oletetusta sanasta nois, joka taipuu nokiin, siis samalla tavalla kuin sana ruis, rukiin. Sana nois on tarkoittanut näätää Satakunnassa ja Hämeessä. Viron näätää tarkoittava nugis on alkuperältään sama sana. Nokia- ja Nois-alkuisilla paikannimillä, kuten Noisniemi, on yhteinen tausta.
Nois-nimet liittyvät erityisesti veteen. On päätelty, että nokia on alkuaan tarkoittanut veden äärellä asuvan pyyntieläimen ”nokiin” pesimis- ja oleskelupaikkaa. Näätä ei kuitenkaan ole vesieläin, ja onkin arveltu, että nois olisi tarkoittanut majavaa.
Nokia on vanha kylännimi, ja kylä taas on saanut nimensä paikallisen kartanon mukaan. Kartanon oletetaan saaneen Nokia-nimensä viereisestä vesistönimestä Nokianvirta. Virran varressa on todennäköisesti elänyt pyyntieläimiä, majavia, joiden pesimis- ja oleskelupaikkaa nimi Nokia on siis alun perin tarkoittanut.
Näätä ja majava eivät ole niin samannäköisiä, että niillä ulkonäkönsä takia olisi ollut sama nimi, mutta niitä yhdistää eräs ominaisuus, arvokas turkki. Keskiajalla ja vähän myöhemminkin turkikset, muun muassa näädän- ja majavannahkat, olivat tärkeä veronmaksun väline.
Vähitellen näätäeläintä tarkoittava sana siirtyi tarkoittamaan eläimen arvokkainta osaa eli turkista ja sitten arvoturkista yleensä. Lopulta majavannahkaa tarkoittava nois siirtyi myös elävän majavan nimitykseksi. Näin on ymmärrettävissä, että Nokia-nimet viittaavat todennäköisesti majavien pesimisalueisiin.
Vanhaan luontoistalouteen liittyy toinenkin, paljon tutumpi sana, nimittäin raha. Se on alkuaan tarkoittanut maksuvälineenä käytettyä oravannahkaa. Nokialla ja rahalla on siis jo hyvin vanha yhteys.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 27.5.2007.