Jos tšekkiläinen piirroshahmo Krtek (myyrä, joka sai housut ja auton) nimettäisiin suomeksi nyt, se ei olisikaan Myyrä vaan Kontiainen. Mallina olevan eläimen nimi maamyyrä on muutettu kontiaiseksi, koska eläin ei ole sukua varsinaisille myyrille.
Suomenkielisiä nisäkkäiden nimiä uudistava nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut nimiin täsmällisyyden vuoksi paljon muitakin muutoksia. Eräistä peuroista tulisi kauriita: kuusipeurasta täpläkauris ja valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris. Näissä yhdyssanoissa on tuttuja osia, joten uudet nimet voidaan kielitajussa yhdistää entisiin. Muutos myyrästä kontiaiseksi on erilainen, koska eläintä nimeltä kontiainen ei aiemmin ole tunnettu suomen yleiskielessä. Kieliyhteisö joutuu opettelemaan kokonaan uuden sanan. Suomen murteissa kontiainen on voinut tarkoittaa useitakin eri eläimiä, joille on yhteistä se, että ne ”kontivat”, liikkuvat kömpelön näköisesti, kuten myös tuttu kontio. Kontiais-nimen taustalla on karjalankielinen maamyyrän nimi maakontio.
Valitessaan sanan kontiainen maamyyrän tilalle nimistötoimikunta on tuottanut uuden termin ottamalla uuteen käyttöön vanhan sanan, kierrättämällä. Mutta toimikunta on luonut myös suuren määrän uudismuodosteita, jotka ovat herättäneet keskustelua etenkin sen jälkeen, kun toimikunnan ehdotus julkistettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilla. Uudismuodosteita ovat esimerkiksi hiirut, ratut ja hekot. Hiirut ja ratut korvaisivat entiset amerikanhiiret ja ‑rotat, hekot taas olisivat entisiä hedelmälepakkoja.
Tämäntyyppisten uudissanojen käyttöön ottamisen perusteiden pitää olla todella hyvät, jotta vanhoja sanoja kannattaa muuttaa. Moniosainenkin yhdyssana on selvyytensä ansiosta usein käyttökelpoisempi kuin uusi, tehty sana, joka pitää erikseen opetella. Kovin erikoisia uudissanoja muodostettaessa vaarana on myös liika vitsikkyys. ”Rattu” ja ”hekko” voivat tuoda mieleen Jaana Kapari-Jatan Harry Potter ‑käännösten haiskut ja fletkumadot pikemmin kuin todellisten eläinten nimet.
Suomen kielen lautakunta on ottanut kantaa nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotukseen. Se toteaa muun muassa, että vakiintuneen sanan korvaaminen uudella vaatii harkintaa. Jokapäiväisessä kulttuuriympäristössämme (kirjoissa, elokuvissa jne.) on valtavasti maailman nisäkkäiden nimiä. Vanhat sanat elävät kielessä ja mielessä, vaikka uusimmissa oppi- ja sanakirjoissa olisikin siirrytty uusiin. Kontiainen pääsi Kielitoimiston sanakirjaan 2004.
Entä muut eläimet, joiden nimessä on vanhastaan sana maamyyrä? Ainakin maamyyräsirkka esiintyi vastikään televisiossa… Lastenkirjojen ja animaatioiden Myyrä on joka tapauksessa fiktiivinen hahmo, joka saanee pitää nimensä.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 14.12.2008.