Osalla valtion, kunnan ja seurakunnan palveluksessa olevista on virka. Sanalla on ikää, sillä viraksi on nimitetty esimerkiksi papin tai tuomarin tehtäväkokonaisuutta jo 1500-luvulla.
Virka ei kuitenkaan ole vain julkishallinnon termi. Vanhastaan tällä sanalla on ollut muitakin merkityksiä ja käyttöyhteyksiä.
Murteissa virka tarkoittaa ammattia, tointa, tehtävää yleensä. Rengit ja piiat ovat hoitaneet omaa työtään eli virkojaan, ja hieroja on kulkenut kylällä virkamatkoillaan. Syömisen virassa oleva on syömäpuuhissa, akan virassa oleva puolestaan rouvasihminen. Savolaismurteissa virka tarkoittaa outoa tai pahaa tapaa, ja tavan merkityksen on tuntenut jo Agricola (”telle wirghalla” = tällä tavalla).
Eläimelläkin on virka. Koira hoitaa virkaansa haukkumalla, ja hyvää metsästyskoiraa nimitetään Pohjois-Suomessa virkakoiraksi. Koiran virka tai koiranvirka tarkoittaa ikävää, viheliäistä tehtävää.
Ämpärin voi kääntää ylösalaisin toimittamaan tuolin virkaa. Kahviprännäreistä ja rukeista on tullut museotavaraa: ne ovat jääneet virattomiksi eli tarpeettomiksi. Virattomalla ihmiselläkään ei ole käyttöä, sillä hän on kykenemätön, saamaton, laiska, hyödytön.
Virka-sanasto on liittynyt vanhastaan myös eränkäyntiin. Metsästäjä on kokenut virkoja eli rihmapyydyksiä, ansoja. Jahtimiehillä on ollut jopa satoja pauloja käsittäviä virkoja eli pyydysjonoja. Savossa virkatie on tarkoittanut polkua, joka kulkee metsässä yhden omistajan kaikkien pyydysten kautta. Vermlannin vanhassa savolaismurteessa pyydysten asettajaa nimitettiin virkamieheksi.
Miten ansat ja ansapolut liittyvät nykyajan toimiin ja tehtäviin? Kielentutkijoiden mukaan nykykielen sana virka on peräisin metsästyskulttuurista. Miesten tärkein tehtävä oli ansan eli viran avulla pyytäminen, ansapolulla eli viralla käyminen. Pyydysten kokija lähti viroilleen.
Metsästyssanastoon kuuluva virka on todennäköisesti lainaa balttilaiskielistä, samaa perua kuin pitkää riviä tarkoittava latvian verdze. Viran merkitys olisi sitten kehittynyt rivin tai jonon merkityksestä tavan ja edelleen ammatin merkitykseksi. Ammattia ja tehtävää tarkoittava virka saattaa tosin ainakin osittain olla eri alkuperää, lainaa germaanisista kielistä.
Valtion virkamiehet ovat aikoinaan lohduttautuneet sillä, että vaikka valtion leipä on kapea, se on pitkä. Varmassa urassa on siis nähty samankaltainen pituusominaisuus, joka kuuluu sanan virka alkumerkitykseen. Mutta mikään ei ole ikuista, eivät sanojen merkitykset eivätkä viratkaan, kuten esimerkiksi tuottavuussuunnitelmien kanssa tekemisiin joutuvat tietävät.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 16.7.2006.