Curt Lindström kiitti maailmanmestaruuskisoissa Areenan jäällä yleisöä plakaatilla ”Suomi on sydämmessäni”.
Kautta sukupolvien on koululaisten päähän taottu sydän-sanan oikeaa taivutusta. Muistisäännöksi on opetettu, että ”sydämeen mahtuu vain yksi ämmä”. Currella on varmaan suuri sydän, ja kielivirhekin saattoi olla tahallinen. Joku nimittäin näki ”sydämmessäni”-sanan mm:ssä viittauksen maailmanmestaruuteen.
Sellaiset sanat kuin sydämensiirto, sydämellinen ja sydämetön kirjoitetaan siis yleiskielessä yhdellä m-kirjaimella. Ne myös äännetään niin kuin kirjoitetaan. Ääntämystä ”sydämmensiirto”, ”sydämmellinen”, ”sydämmetön” ei kuitenkaan pidetä virheenä. Tällaisen suosituksen suomen kielen lautakunta on antanut vuonna 1979.
Sydän-sanan taipuneiden muotojen kirjoittaminen kahdella m-kirjaimella ei ole uusi ilmiö. Siitä on merkkejä Agricolasta lähtien. Vanhat kirjoitustavat puolestaan heijastavat oman aikansa murteita. ”Sydämmen”-taivutus on murteissa edelleen yleinen, ja m-äänne on tutkijoiden mukaan kahdentunut jo kantasuomessa, siis pari tuhatta vuotta sitten puhutussa suomen kielen varhaismuodossa.
On selitetty, että sydän-sanan mm:lliset muodot perustuvat vasen : vasemman ‑muotosarjan malliin. Vasemman-muodon kaksoiskonsonantti puolestaan on komparatiivin (esim. pahemman) yleistävää vaikutusta. Alkuperäinen taivutus on ollut vasemen, joka tavataan vieläkin mm. eräissä savolaismurteissa. Varsinkin hämäläismurteissa on koko joukko muodoltaan sydän : sydä(m)men -tyyppisiä sanoja, joissa sanavartalon m on painosyistä kahdentunut, esimerkiksi morsiammen, avaimmet, eläimmet.
Sydän on suomen kielen vanhimpia omaperäisiä sanoja. Yhtä vanha on ydin, ja molemmat tarkoittavat jonkin sisällä tai keskellä olevaa. Puulla, pähkinällä, piirakalla ja liekillä on sydän, samoin kaupungilla. Voimme asua Hämeen tai Savon sydämessä, nauttia sydänkesästä ja valvoa pimeimmän yösydämen.
Sydän on paitsi verenkiertoa käynnissä pitävä lihaspumppu myös tunteiden tyyssija. Sydän voi riemuita ja itkeä, jähmettyä ja särkyä. Se voi olla kylmä, lämmin tai avara. Siksi Suomi mahtuu ruotsalaisen valmentajan sydämeen.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.9.1997.