Näinä päivinä ei taida ilmestyä lehteä, jossa ei ainakin mainoksessa esiintyisi sanaa millennium. Hiidenkivikään ei nyt selviä ilman.
Viime vuoden aikana, varsinkin syksyllä 1998, Kielitoimistoon alkoi tulvia kysymyksiä sanan merkityksestä ja oikeinkirjoituksesta. Kerrataan: millennium on peräisin latinasta (mille = tuhat, annus = vuosi) ja tarkoittaa tuhatvuotisjaksoa ja tuhatvuotisjuhlaa. Nyt sana on kuitenkin tullut ikään kuin uutena englannin kautta, ja se käyttäytyy kuin mikä hyvänsä muodikas uudissana.
Sivistyssanakirjojen uumenissa piilleen millenniumin uusi elämä alkoi tietotekniikasta. Koko käsite tuntui ensin vähän pelottavalta ja uhkaavalta – viitattiinhan sillä lähinnä millennium-ongelmiin eli siihen, miten tietotekniikka (ja sen myötä koko järjestynyt yhteiskunta) kenties romahtaa, kun nollat sekoittavat maailmanjärjestyksen. Tietokoneet kun luulisivat 2000-luvulle tultaessa, että eletään taas vuotta 1900 ellei peräti vuotta 1000. Millennium-pöpöjä näkyi lehtien otsikoissa, ja synkkätunnelmaista syksyn uutuusromaania luonnehdittiin millennium-henkiseksi.
Millennium kiehtoo tai vihastuttaa
Vuoden mittaan sävy on muuttunut, ja nyt millenniumilla viitataan iloisempiinkin asioihin, itse asiassa liki kaikkeen, mikä liittyy lähestyvään vuosituhannen vaihteeseen ja 2000-lukuun. Voiko 2000-luvulle ylipäänsä selviytyä ilman millennium-alkuisia yhdyssanoja? Tavallinen uudenvuoden mekko tai viinipullo ei tietenkään voi olla yhtä houkutteleva (ja kallis!) kuin millenniummekko tai millenniumviini. Ja talvisaikaan muuten tyhjät laivatkin saadaan täyteen, kun tarjouksen ”kaksi tyttöä yhden hinnalla” sijasta markkinoidaan millenniumristeilyä.
Sana millennium siis levittää hohtoaan lukemattomien tuotteiden ja tapahtumien ylle. Kyseessä ei ehkä ole pelkkä sanamagiikka, vaan uudelle vuosituhannelle siirtymiseen liittyvä jännitys kaikkineen tuntuu tiivistyvän tähän sanaan. Millennium myös yhdistää yhteisen ajanlaskun mukaan elävää maailmaa, ja sitähän voi pitää iloisena asiana, vaikka liika onkin liikaa. Jotkut ovatkin ilmoittaneet näkevänsä punaista, kun kuulevat tai lukevat sanan – he aikovatkin nukkua yli koko tuon raivostuttavan millenniumyön. Heitä voi lohduttaa muistuttamalla, että kohta se on ohi, ja kun sitten joskus kertaillaan historiaa, millennium-sanat voivatkin tuoda mieleen yhtä haikeita ja suloisia muistoja kuin eräät muutkin menneeseen aikaan sidotut kuvat ja sanat.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 5/1999.