Talousuutisia seuratessaan ei voi olla kummastelematta sitä, että asiantuntijat yhtenään puhuvat ”markkinasta” ”markkinoiden” sijaan. Eikö markkinat olekaan monikkosana, jonka kuuluisi olla yksikkömuotoinen vain yhdyssanan alussa esiintyessään (markkinapaikka, markkinavoimat)?
Sinänsä sana markkinat on hauska osoitus siitä, miten konkreettiseen tapahtumaan viittaavasta sanasta on tullut taloustieteen abstrakti käsite; markkinatorilta on pitkä matka markkinavoimiin. Markkinat syntyivät Euroopassa alun perin kirkollisten juhlien yhteydessä. Kun paljon väkeä kokoontui yhteen, oli tilaisuus myös kaupankäyntiin.
Markkinat on lainasana (ruotsiksi marknad), jonka juuret ovat latinan ’kaupankäyntiä’ tarkoittavassa sanassa mercatus. Samaa kantaa on myös englannin market, joka on lainautunut suomeen uudissanaksi – nyt merkityksessä ’suuri valintamyymälä’ – ja mukautunut kieleen muodossa marketti.
Talousalalla sanaa markkinat käytetään hiukan eri tavalla kuin yleiskielessä. Suomen kielen perussanakirjan mukaan yksiköllinen markkina kuuluu talouselämän arkiseen ammattikieleen. CD-Perussanakirjassa (1997) esimerkkilauseena olevalle ilmaukselle ”tuotteelle on markkinaa” esitetään yleiskielinen vaihtoehto ”tuotteelle on markkinoita, kysyntää”.
Aina yksiköllistä muotoa ei kuitenkaan voi luontevasti korvata monikollisella, vaan täsmällisempi olisi esimerkiksi yhdyssana markkina-alue. Sanomalehden taloussivuilta poimituissa ilmauksissa sanotaan näin: ”– – Suomessa ja Hollannissa, jotka ovat kaksi suurinta purukumimarkkinaa”; ”Japani kiinnostaa molempia, sillä se on maailman nopeimmin kasvava markkina.”Yksikköä käyttämällä pyritään ammattikielessä tekemään eroa sanan eri merkitysryhmien välillä. Alan termejä esittelevässä Taloussanastossa (1998) hakusanana on kuitenkin vain monikollinen markkinat. Sille annetaan kolme eri selitettä: 1. kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen hyödykkeiden vaihdannassa; 2. valuuttojen ja arvopaperien kaupankäynti; 3. ostajien ja myyjien julkinen kokoontumistilaisuus.
Vaikka ensimmäisestä eli julkisesta kaupantekotilaisuudesta on tullut viimeinen, sana elää siinäkin merkityksessään edelleen. Esimerkiksi pääkaupungissa ”markkinaa” riittää pitkin syksyä perinteisiltä silakkamarkkinoilta aina käsitöitä ja leivonnaisia kauppaaville Naisten joulumarkkinoille. 2000-luvunkin suomalainen saattaa myös koota sisuaan siteeraamalla sananlaskua ”Ei auta itku markkinoilla”.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 4/2003.