Toukokuun alkupäivinä meitä hellittiin kesäisen lämpimillä ilmoilla. Ennusteet kuitenkin kertoivat, että lähiaikoina sää kylmenee. Mitä ovat lähiajat? Kysymys on tietysti suhteellinen, kuten ajanilmaukset usein, mutta lähi-sanalla viitataan yleensä tulevaisuuteen: lähipäivät, lähivuodet, lähitulevaisuus ovat kaikki edessäpäin.
Aivan harvinaisia eivät kuitenkaan ole sellaiset ilmaukset, joissa lähi-sanan avulla viitataan menneeseen aikaan. Joku saattaa kertoa, että on ollut lähipäivät mökillä tekemässä kevätsiivousta tai ettei ole lähiaikoina pitänyt yhteyttä sukulaisiinsa. Nämä esimerkit paljastavat, että lähi- ja viime-sanoja käytetään toistensa synonyymeina.
Jos puhutaan menneisyydestä, on selvempää sanoa viime aikoina kuin lähiaikoina. Adjektiivilla viime taas kuvataan nykyhetkeä juuri tai lähinnä edeltänyttä aikaa, siis menneisyyttä. Onkin siis luontevaa kertoa, että on ollut viime päivät mökillä tai ettei ole viime aikoina tavannut sukulaisiaan.
Lähi- ja viime-sanojen synonyymiseen käyttöön voi vaikuttaa se, että on olemassa vakiintuneita lähi-alkuisia yhdyssanoja, joiden jälkiosa viittaa menneeseen, kuten lähihistoria ja lähimenneisyys. Jälkiosat historia ja menneisyys kertovat selvästi sen, että on kyse menneisyydestä, ei tulevaisuudesta. Sen sijaan sanat päivä, viikko, vuosi, aika jne. voivat viitata sekä tulevaan että menneeseen tilanteen ja lauseyhteyden mukaisesti: lähikuukaudet paljastavat, onko tuleva kesä viimevuotisen kaltainen.
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla toukokuussa 2008.