Hyviä asuntoja vähävaraiselle väestölle – siinä lähiön syntyajatus. Kasvavalle työväestölle tarvittiin asuntoja. Varhaisia työväen asuinalueita olivat maassamme 1900-luvun alussa rakennetut Helsingin Vallila ja Turun Port Arthur. Ensimmäiset lähiöiden prototyypit suunniteltiin 1930-luvulla: Kotkan Sunila ja Helsingin Olympiakylä. Lähiöiden kulta-aikaa oli maaltamuuton kausi 1960- ja 1970-luvulla. Tuolloin syntyi niin sanottu peruslähiö, harmaiden elementtitalojen tiheä, keskustan ulkopuolinen asuinalue. Tuliko lähiöstä jossakin vaiheessa liki kirosana? Uusista lähiöistä ei juuri puhuta. Helsingin Vuosaarta ja Turun Skanssia ja monia muitakin uusia kaupunginosia voitaneen kuitenkin pitää lähiöinä.
Mistä lähiöt saivat nimensä? Usein taustalla on alueen vanha nimi, esimerkiksi kylännimi. Sunila on tunnettu ainakin jo 1500-luvulla talon nimenä, joka sitten laajentui tarkoittamaan koko kylää. Nimeen sisältyy skandinaavistaustainen isännän nimi Suni. Ennen Vallilaa taas puhuttiin Vallgärdista – olihan asutus ruotsinkielistä – ja tarkoitettiin alueen huvila-asutusta. Nimi pohjautuu seudun vanhimman huvilan nimeen Willa Vallgård (1846). Nimeen sisältyvät sanat vall ’nurmi’ ja gård ’talo’ paljastavat alueen olleen aiemmin kaupunkilaisten karjalaitumena.
Turun Port Arthur ja Tampereen Amuri puolestaan kantavat samankaltaisia siirrynnäisnimiä. Kun näitä kaupunginosia 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennettiin, Siperian Amurinmaa ja Koreanlahden Port Arthur olivat ajankohtaisia. Edelliselle matkasi siirtolaisia, jälkimmäisen laivastotukikohdan Venäjä hävisi sodassa Japanille.
Uudemmillakin lähiöillä on alueella jo aiemmin käytössä olleita nimiä. Hervanta Tampereella on saanut nimensä Hervantajärven mukaan. Jo 1400-luvulla asiakirjoihin merkityn nimen alkuperää ei tunneta, mutta otaksutaan, että sen asu olisi ollut Hervanne : Hervanteen. Olemassa olleen paikannimen mukaan annetuksi arvaa myös turkulaisen Varissuon. Kaarinan Littoisten kylässä alun perin olleen suon mukaan on annettu nimi 1970-luvulla rakennetulle kaupunginosalle. Myös Helsingin Kontula on tunnettu jo ennen lähiötä. Nimen antoi tilalleen puutarhuri Kosti Kajanto 1930-luvulla, ja pian nimi vakiintui tarkoittamaan koko aluetta. Nimen kontu merkitsee tilaa, taloa. Virallinen nimestä tuli vuonna 1959.
Toisinaan lähiö on saanut sille varta vasten suunnitellun nimen. Tällainen on Helsingin Myllypuro eli Kvarnbäcken. Vuonna 1959 vahvistettujen nimien aiheena on alueella virtaava puro, jossa on ollut jo 1700-luvulla mylly Grötkvarn (’Puuromylly’). Suomenkielinen nimi sai peräänsä sanan puro, vaikka Uudenmaan murteessa sitä vastaa oja. Tästä syystä nimeä on välistä moitiskeltukin, mutta nykynimi on alueelle hyvin vakiintunut.
Nimi voi leimata kantajansa, lähiönkin. Jakomäki on kliseisin huonon lähiön nimi. Mainetta ei liene ansaittu. Espoolaiset asunnonvälittäjät taas mielellään myyvät asuntoja Tapiolasta, Haukilahdesta ja Westendistä, näiden seutujen laitamillakin.
Kolumni on julkaistu Hiidenkivi-lehdessä 1/2009.