Moni nykysuomalainen asuu lähiössä, ja lähiön tuntee moni kotiseudukseenkin. Mikä on lähiö; tarkoittaako se samaa kuin esikaupunki?
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lähiö on ’taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen’. Toisinaan lähiö-sanaa kuitenkin käytetään laajemmin mm. englannin ’esikaupunkia’ merkitsevän suburb-sanan vastineena. Kaikki esikaupungit eivät kumminkaan ole varsinaisia lähiöitä, sillä esimerkiksi esikaupunkien laajoilla omakotialueilla ei ehkä ole lainkaan palveluita saati omaa liikekeskustaan.
Ajallinen ristiriita syntyy, jos vaikkapa matkaoppaan käännöksessä kerrotaan suurkaupungin 1800-luvulla rakennetusta lähiöstä. Lähiö-sanan historia näet tunnetaan hyvinkin tarkasti: nykymerkityksessään (asumalähiö) se on esiintynyt ensi kertaa vasta Suomen ensimmäisen asemakaavaopin professorin Otto-Iivari Meurmanin (1890–1994) teoksessa Asemakaavaoppi vuonna 1947. – Itse sana on kyllä luotu jo aikaisemmin, jolloin sitä käytettiin erimerkityksisenä maantieteen oppisanana.
Tunnettu kielentutkija ja -huoltaja professori Terho Itkonen kiinnitti jo 1980-luvun alussa huomiota siihen, että Meurmanin Asemakaavaoppi-teos on paitsi alansa klassikko myös kielellisesti merkittävä. Lähiö ei näet ole ainoa Meurmanin teoksen uudissana, josta on tullut suomen kielen sanaston luonteva osa. Kirjan uudissanastoa, jota osaksi oli kehittelemässä myös aikansa kielenhuollon merkkimies Hannes Teppo, ovat mm. kaupungistua, paikoittaa, johdinauto, opaste, paikoitusalue ja vihervyöhyke.
Uudissanaston luomistyölle on ominaista, ettei etukäteen ole mahdollista tietää, mitkä ehdotetut sanat tulevat yleiseen käyttöön, mitkä taas jäävät vaille kieliyhteisön hyväksyntää. Kaikki Asemakaavaopinkaan uudissanat eivät ole jääneet elämään, vaikka sanat olisivat olleetkin vallan luontevia: tämmöisiä ovat kiertoristeys (’liikenneympyrä, kiertoliittymä’), eritasoisristeys ja ’reaktioaikaa’ merkitsevä säpsähdysaika. Käyttöön ei ole tullut myöskään pitkänomaista, useita porraskäytäviä käsittävää lamellitaloa merkitsevä kaitiotalo, jollaisia lähiöihin on runsaasti rakennettu.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 13.1.2008.