Arkikielen kuski ja urheiluslangin valmentajaa merkitsevä koutsi ovat tehneet pitkän matkan unkarilaisesta kylästä suomen kieleen. Länsi-Unkarissa Komáromin–Esztergomin läänissä, lähellä Tonavaa ja Slovakian rajaa sijaitsevassa Kocs-nimisessä kylässä näet syntyi kuningas Matias Corvinuksen aikana 1400-luvulla erityinen matkavaunutyyppi, jonka nimeksi unkarin kielessä tuli kocsi szekér, ’kocsilaiset vaunut’. Myöhemmin nimitykseksi vakiintui pelkkä kocsi, joka nykyisessä unkarin kielessä merkitsee monenlaisia kulkupelejä, jopa junanvaunua ja autoakin.
Sana kocsi on sittemmin lainautunut lähes kaikkiin Euroopan kieliin, suomeenkin kahdesti ja kahta reittiä. Näiden lainakosketusten aikana myös sanan merkitys on vaihdellut ja muuttunut.
Suomen kannalta ensimmäinen lainautumisprosessi alkoi, kun unkarin kocsi lainautui saksaan. Nykysaksan Kutsche merkitsee niin ikään vaunuja, tästä johdettu Kutscher ajajaa, kuskia. Saksan Kutscher taas on lainautunut skandinaavisiin kieliin: tanskassa sanan asuina ovat olleet aiemmin kudsker ja nykyisin kusk, nykyruotsissa samoin kusk. Suomeen on ruotsin kusk sitten yksinkertaisesti omaksuttu kuski-asuisena; kirjallisia tietoja sanasta on jo 1700-luvulta, ja sana on myös murteissa tavallinen. Suomen murteissa kuski merkitsee paitsi ’ajuria, kyytimiestä’ myös ’ajajanistuinta reessä tai rattaissa’, jopa ’saunan lauteilla kiuasta lähinnä olevaa penkkiä’.
Saksan ja ranskan kautta unkarin kocsi on lainautunut myös englantiin. Englannin coach merkitsee mm. kuomu- ja umpivaunuja, linja-autoa ja turistibussia sekä junanvaunua mutta myös yliopiston opintojenohjaajaa ja urheiluvalmentajaa.
Merkityksen kehittymistä erilaisista kulkuvälineistä opintojenohjaajan ja urheiluvalmentajan merkityksiin on selitetty siten, että ohjaaja tai valmentaja vaunujen tapaan kantaa ja kuljettaa suojattejaan eteenpäin.
Juuri englannista, joko Atlantin tältä tai toiselta puolen, on tämä unkarilaisperäinen sana lainautunut suomeen uudelleen, valmentajaa merkitsevänä koutsi-sanana. Tämä slangisana ei liene kaikille tuttu, mutta lehtien urheilusivuilla sitä kyllä näkee: ”Ilves-koutsi ei lähde kauteen kuitenkaan takki auki.”
Kuski ja koutsi kertovat meille ensinnäkin sen yleisen seikan, että sanojen lainautuminen on mutkikas ilmiö: kun sana kulkee kielestä toiseen, se muuttuu monella tavalla, ja sama lainasana voi tulla lainansaajakieleen useita kertoja, eri suunnista ja eri aikoina. Suomen kielen kannalta kuski ja koutsi havainnollistavat sitä, miten kulttuurivaikutteet tänne tulevat: useiden satojen vuosien ajan lainasanat – mitä perua ne alkujaan olivatkaan – kulkeutuivat meille enimmäkseen ruotsin välityksellä, nykyisin englannin.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.6.2004.