Suomen kielen ominaisuuksiin kuuluu, että jo olemassa olevista sanoista on helppo johtaa uusia. Esimerkiksi substantiivista varasto voidaan muodostaa verbi varastoida. Kantasanan ja siitä johdetun uuden sanan suhde ei kylläkään aina ole yhtä mutkaton kuin tässä esimerkissä. Mutta vaikka suhde olisi epämääräinenkin ja sen oikeellisuudesta voisi olla monta mieltä, uusien johdosten – kuten verbin eläköityä – merkitys on yleensä helppo ymmärtää.
Sen sijaan silloin, kun johdoksia muodostetaan vierassanoista, syntyy usein sekä oikeinkirjoitukseen (resurssi, resursoida, ei ”resurssoida”) että merkitykseen liittyviä hankaluuksia. Itse en lainkaan tajunnut mistä oli kyse, kun ensimmäisen kerran kuulin käytettävän sanaa kuratoida. Asiayhteyden perusteella selvisi, että kuratointi tarkoittaa samaa kuin näyttelyn kuraattorina toimiminen. Puhe oli siitä, kuka oli kuratoinut taidenäyttelyn.
Sana on niin uusi, että sitä on turha etsiä sana- tai tietosanakirjoista. Ne tuntevat kuraattorinkin vain sen yleisessä merkityksissä ’huoltaja’ ja ’valvoja’. Sana pohjautuu latinaan, jonka curātor tarkoittaa muun muassa hoitajaa ja holhoojaa. Tiedotusvälineissä kuratoimista näkee jonkin verran: ”Seuraavaksi hän [Roi Vaara] kuratoi Hollannissa aikaan sidotun taiteen katutapahtuman.” (Suomen Kuvalehti 21.9.2001). Myös taidealan ammattilaisen ansioluettelossa saattaa nykyisin olla erillisenä kohtana Kuratointi. Siinä luetellaan näyttelyt, joiden suunnittelusta, järjestelyistä ym. ansioluettelon haltija on vastannut.
Vaikka ymmärtää, että on kätevämpää ilmaista asia yhdellä kuin kahdella sanalla, toivoo silti, että myös ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys olisivat ainakin suurelle yleisölle kirjoittavien mielestä yhtä tärkeitä kuin lyhyys. Ilmaus kuraattorina toimiminen on helpompi hahmottaa ja siis myös ymmärtää kuin äänteellisestikin vääriä mielleyhtymiä herättävä kuratoiminen. Samanlaisen toivomuksen voi tietysti esittää myös muita sisäpiirien ammattisanoja käyttäville. Vaikka kollegoilleen puhuessaan voi hyvin käyttää verbiä pilotoida, kannattaisi sanoman perillemenon varmistamiseksi muuten puhua esimerkiksi pilottiohjelman tekemisestä.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 1/2004.