Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta. Liitoksissa on mukana 99 kuntaa ja niiden yhteydessä Suomesta katoaa 67 kuntaa. Mitä tapahtuu vanhojen kuntien nimille?
Kuntien nimet, kuten paikannimet yleensäkin, ovat käyttäjilleen tärkeitä. Ne auttavat paikantamisessa, mutta kantavat myös muita merkityksiä. Ne ovat osa ihmisten identiteettiä. On tapana kertoa, missä kunnassa on syntynyt, missä lapsuutensa viettänyt ja missä asuu nyt. Uudet suurkunnat ovat sekä paikantamiseen että paikallistunteen ilmaisuun liian laajoja. Kaivataan pienempiä kokonaisuuksia.
Jos lakkautettavan kunnan nimi on ollut myös kunnan keskustaajaman nimi, ei ongelmaa nimen säilymisestä synny. Akaan kaupungissa on yhä Toijalan ja Viialan nimeä kantavat osat. Lehtien uutisoinnissa käytetään näistä paikkakunnista luontevaa ilmaisua Akaan Toijalassa, Akaan Viialassa.
Jos lakkautettavan kunnan keskustaajamalla on eri nimi kuin kunnalla, asia mutkistuu. Tällainen keskustaajaman nimi on pyrittävä säilyttämään, koska se on tunnettu, joskus ulkokuntalaisille jopa tunnetumpi kuin kunnan nimi (esimerkiksi Kalvolan Iittala). Miten silloin käy varsinaisen kunnannimen? Mihin nimi kartassa laitetaan? Miten viitoitus hoidetaan?
Eräs nimen säilyttäjä ovat kirkonkylien ja kirkonseutujen nimet, esim. Hollolan kirkonseutu, Suomusjärven kirkonkylä, Kiskon kirkonkylä. Tällaiset nimet ovat siis olleet jo vanhastaankin kartoissa ja tienviitoissa. Ehkä tämäntyyppisten nimien käyttöä voisi lisätä eli merkitä näkyviin, minkä kunnan kirkonkylästä on vanhastaan ollut kyse.
Kunnan nimi säilyy monesti myös siinä alkuperäisessä luontonimessä, josta asutusnimi on aikoinaan syntynyt, esim. Kuorevesi.
Yksi mahdollisuus säilyttää tuttu kunnannimi olisi kirkkojen nimet. Kunnan keskuskirkolla on usein kunnan nimen mukaan annettu nimi, esim. Enon kirkko, Kalvolan kirkko.
Lakkautettujen kuntien nimet säilyvät arkikäytössä toki muillakin tavoin – vaikkapa rautatieasemien, yritysten, erilaisten seurojen ja yhdistysten, seurakuntien ja sanomalehtien nimissä. Esimerkiksi 1973 lakkautettu Säämingin kunnan nimi ei kartoissa näy, mutta mm. seurakunnan nimessä se on säilynyt.
Kirjoitus on julkaistu Kuukauden kielijuttu -palstalla joulukuussa 2008.