Ruotsin kuningas erehtyi taannoin valtiovierailullaan kiittelemään Brunein sulttaanikunnan ”avoimuutta”. Asiasta nousi kova poru, ja vastedes kuningas saakin vierailuille mukaan ministerin, jonka tehtävänä on antaa poliittiset lausunnot.
Tätä Ruotsin hallituksen virallisesta kannasta huolehtivaa ministeriä ovat meikäläiset toimittajat ja pakinoitsijat nimitelleet muun muassa kuninkaan kaitsijaksi, vartijaksi, paimeneksi ja ulkoiluttajaksi. Nimitykset kertovat suhtautumisesta sekä henkilöihin että asiaan.
Monissa otsikoissa on puhuttu kuninkaan päällystakista ja muutamissa myös kuninkaan esiliinasta. Jälkimmäinen sananvalinta ihmetyttää. Vaikka sekä päällystakki että esiliina ovat suojavaatteita, kuvailmauksina päällystakkia ja esiliinaa ei käytetä samalla tavoin.
Lehdessä kerrottiin, että Saddamin aikana Irakissa toimittajia seurasivat päällystakit eli tiedotusministeriön virkamiehet, joiden tehtävänä oli varjostaa toimittajia ja raportoida kaikista havainnoistaan. Päällystakkeja saattaa liikuskella länsimaissakin, vaikkapa poliittisissa tehtävissä tai työpaikoilla. He ovat virallisesti avustajia tai työtovereita, mutta todellisuudessa heidän tehtävänsä on pitää silmät ja korvat auki, valvoa jonkun toisen etuja.
Päällystakkeja on myös jalkapallokentillä ja jääkiekkokaukaloissa. Heidän tehtävänään on vartioida kiinteästi vastustajajoukkueen hyvää pelaajaa, jotta tämä ei pääse kunnolla liikkumaan eikä käsiksi palloon tai kiekkoon.
Esiliina on kuulunut sekä arki- että juhlavaatetukseen. Arkena se on suojannut muita vaatekappaleita lialta ja kastumiselta. Vanhastaan ja varsinaisesti esiliina on ollut naimisissa olevien naisten pukine, ja sitä on pidetty jonkinlaisena kunniallisuuden merkkinä. Vanhojen uskomusten mukaan esiliinansa kasteleva saa juopon miehen, ja jos käyttää paikattua esiliinaa, saa aviottoman lapsen. Jossain päin miehet ovat myös katsoneet oikeudekseen nostella esiliinattoman naisen helmoja.
Esiliina oli aikoinaan siveyden suojavaate, mutta se myös varjeli naista ”pahalta silmältä”. Esiliinattoman naisen, siis nuoren neidon, turvallisuus – kunniallisuus ja seksuaalinen koskemattomuus – voitiin taata siten, että hänen mukaansa lähti esiliinaa käyttävä nainen. Näin vaate antoi nimen myös käyttäjälle: esiliina alkoi tarkoittaa sitä, yleensä vanhempaa, naista, joka toimii nuoren naisen suojelijana miesseurassa. Suomessa tämmöisiä esiliinoja on ollut säätyläispiireissä, ja tapa on tietysti peräisin Ruotsista. Nykyisinhän esiliinat suojelevat kansainvälisissä kauneuskilpailuissa missejä.
Vartioivan ja valvovan päällystakin tehtävänä on pitää huolta siitä, että valvottava ei pääse toimimaan vapaasti, että hänen toimistaan ollaan selvillä, että hän pysyy sovituilla linjoilla. Juuri tämmöiset tehtävät Ruotsin kuningasta valtiovierailuille vastedes seuraavalla päällystakilla tuntuu olevan. Kuten edeltä käy ilmi, esiliina-nimitys ei tälle valvojalle sovi.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 30.3.2004.