Kielitoimistoon soitti tuohtunut kampaamon asiakas, joka oli sitä mieltä, että hänen hiuksiaan oli lyhennetty liikaa. Hän oli pyytänyt leikkaamaan tukkansa puolipitkäksi, ja nyt olivat korvatkin näkyvissä. Soittaja halusi tietää, minkäpituinen oikein on puolipitkä tukka.
Asiakkaan olisi ollut viisainta osoittaa haluamaansa leikkauskohtaa sormella tai näyttää sopivaa hiusmallia alan lehdestä, sillä puolipitkä on merkitykseltään kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Pitkä ja lyhyt, suuri ja pieni, paljon ja vähän ja monet muut adjektiivit ja adverbit ilmaisevat suhteellisia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat vertailuryhmän mukaan. Pienikin norsu on aina suurempi kuin suuri hiiri, eikä pisinkään silmäripsi ole kuin hyvin lyhyen hiuksen mittainen. Määritämme siis ominaisuuden sen mukaan, millaisia ryhmän jäsenet tavallisesti ovat.
Norsujen keskikoko lienee ollut kauan suurin piirtein sama, mutta monet asiat muuttuvat nopeasti. Pieni matkapuhelin on nykyisin paljon pienempi ja tehokas tietokone huomattavasti tehokkaampi kuin viisi vuotta sitten. Hiusalalla taas muoti määrää, mikä kulloinkin on lyhyt tai pitkä tukka. Vielä 60-luvulla Beatles-tukkaa käyttäviä nimitettiin pitkätukiksi, vaikka heidän tukkansa ei aina peittänyt korviakaan; poninhäntäisiä miehiä ei tuolloin juuri näkynyt. Edelleenkin miehen lyhyt tukka käsitetään lyhyemmäksi kuin naisen.
Yleiskielessä myöskään puoli ei välttämättä ole täsmälleen yksi kahdesosa niin kuin matematiikassa. Puoli kiloa uusia perunoita saattaa olla muutaman gramman enemmän tai vähemmän, ja leivoksen puolittaja voi hyvin kysyä: ”Haluatko isomman vai pienemmän puolikkaan?” Suomen kielen perussanakirjan mukaan puolipitkä merkitsee pitkähköä, siis melko pitkää.
Kampaamoalalla hiusten pituus on pyritty määrittelemään tarkemmin kuin yleiskielessä. Suomen Hiusyrittäjien mukaan puolipitkät hiukset peittävät tavallisesti korvat mutta enintään hipovat olkapäitä. Lisäksi hinnastoissa erotellaan lyhyet, pitkät ja erikoispitkät hiukset. Näiden määritelmät vaihtelevat jonkin verran kampaamoittain.
Koska ehdottomia kriteerejä pitkän ja lyhyen kaltaisten sanojen merkitykselle ei ole, väärinkäsityksiä tulee. Tällaisia sanoja voi käyttää tarkoitushakuisestikin. Niinpä hiusten värjäykseen tai permanenttiin tuleva asiakas saattaa olla oman käsityksensä mukaan lyhyempitukkainen kuin kampaajan mielestä, sillä pitkien hiusten käsittely maksaa enemmän kuin lyhyiden.
Merkityksen suhteellisuudella voi myös leikkiä. Eräs ystäväni tulkitsee pyynnön ”Saisinko vähän vettä?” niin, että hän tiputtaa lasin pohjalle vain muutaman pisaran.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 6.7.1999.