Joskus sattuu sellaista, mistä kerrotaan näin: ”Mies istui illalla kapakassa ja tuli aamulla kontaten kotiin.” Tuli kontaten ilmaisee tulemisen tapaa ja vastaa siis kysymykseen ”Miten tuli?”: siten että konttasi. Muotoa kontaten nimitetään kieliopissa toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se määrittää lauseen predikaattia (tuli) ja on – Terho Itkosta lainatakseni – eräänlainen kevyt predikaatin tekemisen saattelija.
Tapahtumaa voi nähdä kuvattavan myös näin: ”Mies istui illalla kapakassa tullen aamulla kotiin kontaten.” Ilmauksessa on jotain vialla. Mitä? Kuten ”tuli kontaten” -sanonnassa kontaten ilmaisee tekemisen tavan aivan samoin lauseessa ”istui illalla kapakassa tullen aamulla kotiin” muoto tullen ilmaisee tekemisen, tässä tapauksessa istumisen, tavan. Lause on tolkuton, koska ei voi istua illalla kapakassa siten, että tulee aamulla kotiin. Istuminen ja tuleminen ovat eriaikaista tekemistä. Puheena olevassa rakenteessa, jossa jälkimmäinen verbi ilmaisee edellisen verbin tekemisen tavan, on aina kyse samanaikaisesta tekemisestä.
Jo pitkään on ollut havaittavissa, että tällaiset toisen infinitiivin instruktiivimuodot ovat levinneet alkuperäistä merkitystehtäväänsä laajemmalle, yhteyksiin, joissa ei ole kysymys tekemisen tavasta eikä tekemisen samanaikaisuudestakaan.
Tilauslentoyhtiö tiedottaa: ”Aamuvuoro aikaistuu kaksikymmentä minuuttia, uusi lähtöaika Lappeenrannasta on klo 6.00 saapuen Helsinkiin klo 6.40.” Jos jälkimmäisen lauseen avaa, huomaa vieläkin selvemmin, että siinä ei ole mieltä: ”Uusi lähtöaika on klo 6.00 siten että se saapuu klo 6.40!” Tekstiin olisi pitänyt saapuen-muodon sijasta kirjoittaa ”ja kone saapuu”.
Tavasta ei ole kysymys seuraavassakaan: ”Villamyssy on hyvä yleispäähine päästäen hien ja kosteuden lävitseen.” Päästäen-sanaan sisältyy tässä syyn ilmaisu, ja selvintä olisikin sanoa ”koska se päästää”.
Osa toisen infinitiivin instruktiiveista ei kaikkien kielitajussa enää selvästi hahmotu verbimuodoiksi, vaan niistä on tullut melko itsenäisiä, partikkelimaisia. Tämmöisiä ovat esimerkiksi johtuen, riippuen, liittyen ja koskien. Jos haluaa kirjoittaa huolellista ja täsmällistä kirjakieltä, niiden oikeaan käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota.
Silmälääkäriaseman verkkosivuilla todetaan: ”Laserleikkaus on kaikkine vaiheineen tippapuudutuksesta johtuen täysin kivuton.” Koska laserleikkaus ei johdu tippapuudutuksesta, olisi sanottava tarkemmin: tippapuudutuksen takia, tähden, vuoksi, ansiosta. Tietysti voi myös sanoa, että leikkaus on ”täysin kivuton, mikä johtuu tippapuudutuksesta”.
Matkustaja saattaa ajatella joutuvansa akrobaatiksi, kun hän lukee lentokoneen turvallisuusvideon tekstiä: ”Pakkolaskuasento otetaan kuvan osoittamalla tavalla istuinpaikastanne riippuen.” Määräytymistä tarkoittava ilmaus ”jostakin riippuen” on usein täsmennettävissä ilmaukseksi "jonkin mukaan", mutta tässä mukaan-sana jättäisi ajatuksen edelleen epäselväksi. Satunnaisena matkustajana arvelen, että asento riippuu tai määräytyy siitä, millainen istuin on ja missä kohden se sijaitsee.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 18.11.2003.