Yleisessä kielenkäytössä kieliopilla tarkoitetaan kielen rakenteen järjestelmällistä esitystä tai kielen oppikirjaa ja kielen järjestelmää yleensä (Kielitoimiston sanakirja, 2008).
Ilmauksella ”kirjoittajan huono kielioppi” halutaan kertoa siitä, että lukijan mielestä kirjoittajan lauserakenne onnahtelee ja oikeinkirjoituskin on usein hallitsematonta. Arvio ”huonosta kieliopista” perustuu siihen, että kielioppi ymmärretään nimenomaan normatiiviseksi, ohjailevaksi kieliopiksi, josta kirjoittaja on poikennut. Jos ”kielioppi on hyvin hallussa”, poikkeamia ei ole. Toisentyyppisiin kielioppeihin kuuluvat deskriptiiviset kieliopit, jotka kuvaavat kieltä, mutta eivät normita sitä. Sellainen on esimerkiksi Iso suomen kielioppi (2004).
Kielioppi-sanaa on käytetty jo pitkään muissakin yhteyksissä kuin kielen järjestelmää kuvaamassa. Kirjo ja suosio näkyvät lehtiesimerkeistä:
- Elokuvan pitäisi olla kouluopetuksen osana, koska pelien, television ja kaiken tämän visuaalisen kielioppi tulee elokuvasta, Törhönen maalailee. (Aamulehti 15.8.2007)
- Kuinka voi ottaa kantaa elinympäristön kysymyksiin, jos miljöön havainnoimisen kielioppi ei ole hallussa? (Helsingin Sanomat 2.9.2001)
- Tarkoituksena on tehdä jonkinlainen veropolitiikan kielioppi tai keittokirja. (Aamulehti 10.1.2002)
- Sodan kielioppi on yleistämisen, teknistämisen ja etäännyttämisen kielioppia. (Aamulehti 31.3.2003)
- Pentikäinen sanoo, ettei samanismi ole uskonto, vaan elämäntapa, mielen ja kielen kielioppi. (Aamulehti 31.1.1998)
- Ihminen on kieli- ja moraalieläin. Moraalikin on eräänlainen kielioppi. (Kainuun Sanomat 16.10.2006)
- Mutta vaikka rakkauden kieli olisi yhteinen, on rakkauden kielioppi kovin erilainen eri kulttuureissa. (Kainuun Sanomat 20.4.2008)
- Näin euroaikana parisuhteen kielioppi on lyhyt ja napakka. Tällä en nyt tarkoita tekstiviestejä, vaan niitä myötä- ja vastoinkäymisiä, joita asuntolainan korot aiheuttavat. (Aamulehti 15.4.2006)
Mitä tällä kielioppi-sanan merkityksen laajemmalla käytöllä tavoitellaan? Tarkoituksena on varmaankin kohdistaa katse käsiteltävän ilmiön rakenteeseen tai yleislinjoihin. Samaan tapaan rakennetta tarkoittaen on käytetty sanaa arkkitehtuuri: puhutaan esimerkiksi turvallisuusarkkitehtuurista, ohjelmistoarkkitehtuurista ja romaanin arkkitehtuurista.
Julkaistu 1.3.2010 palstalla Sanasta sanasta – ajan sanojen taustaa (2005–2013).