Alkukesällä omenapuissa pörisi. Valkoisissa kukissa hyöri lukematon joukko pölyttäjiä. Onneksi, sillä ilman niitä ei satoa saada. Viime vuosina maailmaa huolestuttanut kimalaisten ja mehiläisten kato oli hetkeksi unohdettu.
Pitkäkieliset mehiläiset ja kimalaiset ovat hyödyllisimpiä pölyttäjiä. Samaan pistiäisten lahkoon kuuluu myös ampiainen, jonka makeannälän monet loppukesän antimista ulkosalla nauttivista ovat huomanneet. Toukkiaan vahvaleukainen ja lyhytkielinen ampiainen ruokkii kuitenkin etupäässä lihalla.
Monet hyönteisten nimistä on muodostettu deminutiivisen, pienuutta osoittavan nen-johtimen avulla. Ampiaisen alkuna on verbi ampua, ja vanhastaan hyönteinen on siellä täällä Itä-Suomessa lennellytkin ampujaisena, joka ampaisee kiivaasti häiritsijänsä kimppuun.
Mehiläinen ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, mutta sitä on hoidettu täällä niin kuin monien sukukansojemmekin parissa jo vuosisatoja. Niinpä sanan mehiläinen vartalolla on vastineita aina unkarissa asti (méh ’mehiläinen’). Sanaa pidetään alkuaan ikivanhana indoeurooppalaisena tai indoiranilaisena lainana. Vuosituhantiseen hunajan käyttöön viittaa myös mesi, joka on selitetty yhtä vanhaksi lainaksi samalta kaakkoiselta taholta.
Myrkkypistiäisiin kuuluvilla ampiaisilla ja mehiläisillä on kapea ampiaisvyötärö, kun taas kimalaisen tunnistaa palleroisesta ja pörröisestä vartalosta. Kimalaisen on ajateltu saaneen nimensä kimeästä surinastaan; nimi pohjautuisi siis samaan kantaan kuin kimeä ja kimakka.
Kokonaan toiseen, kaksisiipiäisten lahkoon kuuluvat aurinkoisten kesäpäivien kiusanhenget paarmat. Meikäläiseksi hyönteiseksi isokokoinen lentiäinen on nimensäkin puolesta poikkeus: ei mitään pieneksyviä nen-johtimia vaan jykevä paarma (lännessä parma). Nimityksen on arveltu niin ikään pohjautuvan hyönteisen aikaansaamaan ääneen.
Paarma on kärpästen sukua. Parintuhannen vuoden ikäinen sana kärpänen saattaa sekin alkuaan jäljitellä kärpäsen pörinää. Tämä pilaantuvan ruoan, raatojen ja jätteiden parissa hyörivä hyönteinen on monissa kielissä yhdistetty punalakkiseen, syömäkelvottomaksi tiedettyyn kärpässieneen. Maitoon silputtua kärpässientä kerrotaan aikoinaan käytetyn kärpästen hävittämiseen.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 9.8.2009.