Tietokilpailukysymys: Mikä uusi ilmiö villitsi suomalaiset viime vuonna ja kiritteli sanomalehtiin ristisanatehtävien rinnalle? Tietysti sudoku, numeroristikko. Sekä villitys että sana ovat peräisin Japanista.
Viime vuosien uudissanoista päätellen japanin kielestä on saatu meille niin paljon muutakin, että voi puhua jo jonkinlaisesta Japani-ilmiöstä. Tietysti japanista on ennenkin saatu erilaisten kulttuurivaikutteiden mukana sanoja, jotka usein sopivat kielemme äännerakenteeseen erityisen hyvin. Esimerkiksi 80-luvulla meillekin viljeltäväksi saadun sienen nimi siitake kuulosti alusta asti niin tutulta, että sitä alettiin taivuttaa suomalaisittain (siitakkeen, siitaketta) eikä vierassanan tapaan (siitaken, siitakea); molemmat taivutustavat tosin ovat mahdollisia.
Japanilaiset taistelulajit ovat jo aikoja sitten tuoneet meille muun muassa judon ja karaten. Japanilaisesta keittiöstä on kulkeutunut suomeen esimerkiksi sushimatto, jolla pyöritellään susheja, pieniä vaikkapa kalasta ja riisistä valmistettavia suupaloja. Japanista ovat peräisin myös salaperäinen buto-tanssi ja jo hyvinkin tutuksi tullut karaoke.
Manga eli japanilainen sarjakuva on levinnyt meille pikkuhiljaa varsinkin 2000-luvun aikana. Viime vuonna Helsingissä järjestetyn laajan näyttelyn ansiosta sana levisi myös suuren yleisön käyttöön. Samoin pääsivät esille alan nuoret harrastajat, jotka niin meillä kuin muuallakin maailmassa saattavat omistautua harrastukselleen niin, että pukeutuvat sarjakuvahahmojen mukaan ja käyttävät aikaa ja rahaa asujen valmistamiseen sekä usein hyvin näyttävään kampaukseen ja meikkiin.
Mangan yhteydessä mainitaan usein anime, joka tarkoittaa japanilaista animaatioelokuvaa. Anime kuulostaa ehkä uudelta ja oudolta, mutta moni trendeistä tietämätön isä tai äiti on voinut käydä katsomassa animea, vaikka on luullut olleensa lasten kanssa ”piirretyissä”, niin kuin ennen sanottiin. Monille lapsipolville televisiosta tutuksi tullutta Japanissa tehtyä Muumi-sarjaakin voitaneen pitää animena.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 1/2006.