Jos katugallupissa kysyttäisiin, miten alkaa jouluevankeliumi, vastaisi valtaosa suomenkielisistä, ainakin keski-ikäisistä ja vanhemmista, edes miettimättä: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.” Sen todisti pienoisgallup Kielitoimiston kahvipöydässä.

Ns. jouluevankeliumi (Luuk. 2:1–19) on varmasti tunnetuin raamatunkohta, tuttu niillekin, jotka eivät ole koskaan Raamattua avanneet. Sen sanoihin liittyy kynttilöiden tuiketta, kuusen ja kinkun tuoksua, joulukirkon juhlavaa kauneutta, lasten joulukuvaelman herkkyyttä, joululaulujen kaikua, kaikkea mitä tunnemuistiimme on tallentunut lapsuuden jouluista lähtien.

Erikoinen kielenilmiö on se, että tällaisia yleisesti tunnettuja raamatunkohtia – toki muitakin tekstejä – aletaan ”lainata” aivan muihin yhteyksiin, eri tavoin muokattuina. Niitä käytetään tehokeinona, jolla elävöitetään ja ryyditetään tekstiä. Etenkin pakinoitsijat hauskuttavat niillä mielellään. Niinpä sekä jouluevankeliumin alkusanoihin että sen lausemuottiin törmää monissa yhteyksissä:

”Ja tapahtui niinä päivinä 150 vuotta sitten Helsingissämme”;  ”Ja tapahtui niinä päivinä, että Itä-Suomen Palloliitolta kävi käsky, että kaikkien potkupalloilijoiden oli Kuopioon saavuttava”; ”Ja tapahtui niinä päivinä, että Barack oli puurtanut 400 päivää esivaalien erämaassa”; ”Ja tapahtui niinä päivinä Nikolai II:n ollessa Suomen suuriruhtinaana, että annettiin helmikuun manifesti”; ”Ja tapahtui niinä päivinä, että Nokian vesilaitoksen huoltomieheltä unohtui antaa itselleen käsky laittaa jätevesihana kiinni”.

Etenkin talousalalla (verollepano?) ratsastetaan jouluevankeliumin tuttuudella: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että ylhäältä kävi käsky, että sairaala oli suljettava”; ”Ja tapahtui niinä päivinä, että valtiovarainministeri Kataiselta kävi käsky, että kaikki maailma, mukaan lukien Islanti, oli verolle pantava”; ”Ja tapahtui niinä päivinä, että opetusministeriöstä kävi käsky, että kolmannes Kotuksesta oli hyllylle pantava”.

”Ja tapahtui niinä päivinä” esiintyy myös ainakin kirjan, nukketeatteriesityksen ja jopa rocklevyn nimenä. Yllättävää on, että tämänkin joulun alla sitä näkyy käytetyn monen  seurakuntatapahtuman nimenä. Ai, että miksi yllättävää? No, kun nykyisessä raamatunkäännöksessä (vuodelta 1992) jouluevankeliumi ei ole alkanut näillä sanoilla enää kuuteentoista vuoteen!

Mutta kuka muistaa uuden käännöksen sanoja? ”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.” Selkeää ja asiallista tekstiä, mutta edellisen juhlavaan poljentoon verrattuna väritöntä. Ei siis ihme, että vanha käännös jatkaa voittokulkuaan, kuten tässä pikkurunossa: ”Ja tapahtui niinä päivinä,/ että lapsi/ että suuri ilo/ että kaikelle kansalle.”


Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 21.12.2008 ”Ja tapahtui niinä päivinä” -nimisenä.

Jaa