Lapsuusaikani 60-luvun protesti- ja rauhanlauluihin kuului Arvo Salon ”Kirje joulupukille”. Sen sanoma vetosi nuoreen tyttöön, vaikka osa sanoista oli käsittämättömiä. Kummallinen oli esimerkiksi säe ”Tuo tykistöä: iitee-, kenttä-, ranta-”. Tarkalla merkityksellä ei kuitenkaan ollut niin väliä, kun tiesi, että aseista oli kyse. Laulussahan pyydetään joulupukilta: ”Tuo aseet kaikki niin ne riisutaan.” Sittemmin selvisi, että it oli sotilaskielen lyhenne ja tarkoitti ilmatorjuntaa.
Tuokin merkitys kirjainyhdistelmällä yhä on, mutta uuden vuosituhannen Suomessa voi olla melko varma, että kun kuulee i:stä ja t:stä koostuvan lyhenteen, puhutaan muusta. IT on lyhenne myös englannin sanoista Information Technology, suomeksi tietotekniikka. Tämä käsite lyhenteineen on nopeasti lähes syrjäyttänyt automaattisen tietojenkäsittelyn ja sen atk-lyhenteen. Niinpä puhutaan IT-alasta, IT-yrityksistä jne. Jälkimmäisillä viitataan tietotekniikkaan, usein varsinkin Internetiin keskittyviin, pörssiin listautuneisiin yrityksiin, joita hiukan harhaanjohtavasti nimitetään ”teknologiayrityksiksi” ja niissä menestyneitä ”teknologiamiljonääreiksi”.
Harhaanjohtavasti siksi, että niissä toimiminen ei edellytä tekniikan ja teknologian syvällistä hallitsemista. Teknologia tarkoittaa nimittäin sanakirjan mukaan oppia luonnon raaka-aineiden jalostuskeinoista tai tekniikan teoreettista puolta; usein sitä käytetään myös tekniikan synonyymina englannin mallin mukaan. Modernin ”teknologiayrityksen” voi kuitenkin perustaa ilman perinteisiä tekniikan opintoja, joten täsmällisempää olisi puhua tietotekniikkayrityksistä.
Lyhenteiden runsas käyttö häiritsee viestintää, sillä lyhenteet ovat suppeudessaan usein käsittämättömiä tai monitulkintaisia. Ne ovat myös katoavia ja muuttuvia ja sellaisina paitsi tavallisen kielenkäyttäjän myös kääntäjän tai historioitsijan harmi; lyhenteitä ei nimittäin juuri ole sanakirjoissa. Pitkien sana- ja nimihirviöiden välttämiseksi lyhenteitä kuitenkin tarvitaan. Miten kukaan jaksaisi muistaa vaikkapa Euroopan unionin kaikkien järjestöjen ja hankkeiden nimiä kokonaan ja vielä kirjoittaa niitä oikein?
Lyhenteiden käyttelyllä on myös psykologinen puolensa. Ne ovat ikään kuin salakieltä, jonka taitaminen yhdistää tiettyjä piirejä. Niinpä urheilussa, armeijassa tai sairaalassa käytettävien lyhenteiden hallitseminen kertoo, että kuuluu joukkoon. IT-slangin taitaja on osaaja ja vallankäyttäjä omalla alueellaan, olipa tuo alue sitten armeija tai muodikas tietotekniikka-ala. Joskus tuntuu siltä, että lyhenteiden käyttö – kuten muunkin ammattislangin – on myös hyvä keino pitää ulkopuoliset loitolla sisäpiiristä.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 15.8.2000.