Tiedotusvälineissä kerrottiin kesän lopulla, että kunnallisessa rakentamisessa aiotaan yhä enemmän ryhtyä toteuttamaan ns. elinkaarimallia. Kyseinen malli on ollut jo aiemminkin otsikoissa eräiden uusien tiehankkeiden yhteydessä.
Moni varmaan höristeli korviansa: mikä ihmeen elinkaarimalli? Uutisjuttujen mukaan se tuntuu olevan eräänlaista bisnestä. Siinä tarjouskilpailun voittanut yrittäjä ostaa hankkeen, esimerkiksi uuden koulurakennuksen tai tien, kokonaisuuden (siis suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja hoidon) määräajaksi ja saa siitä korvauksen hankkeen käyttäjältä, yleensä kunnalta tai valtiolta. Mallista esitetään olevan monenlaista taloudellisesta hyötyä: se ratkaisee kätevästi rahapulassa kärvistelevien kuntien rakennuspulmat ja hyödyttää, totta kai, myös hankeyrittäjää – kukapa nyt firmaa tappiolla pyörittää.
Jos yhdyssanaa elinkaari yrittää tulkita sen osien mukaan, sanan alkuosa elin viittaa elävään tai elolliseen, loppuosa kaari puolestaan kertoo, että tämänmallisella hankkeella on alkupiste, josta noustaan kaarevasti kohti lakipistettä ja laskeudutaan samalla tavoin kaartaen loppupisteeseen. Elinkaarimallissa on kuitenkin vaikea nähdä mitään elävää tai, ainakaan äkkiseltään, oikein kaartakaan.
Elinkaari merkitsee yleisessä kielenkäytössä osittain samaa kuin elämänkaari, jolla on totuttu kuvaamaan ihmisen elämänkulkua syntymästä kuolemaan. Elämänkaaren lakipisteeksi ajatellaan yleensä ”vahvoja” vuosia elämän puolivälissä. Tosin nyt, kun suuret ikäluokat alkavat vähitellen kaartaa eläkkeelle, on alkanut kuulua sellaisiakin ääniä, ettei ”kolmas ikä” vielä merkitsekään laskeutuvaa kaarta vaan yhä vain ylenevää suoraa. Pois vanhus-sanat ja muut heikkouden leimat, kun ”harmaat pantterit” pääsevät irti työelämän kahleista ja rynnistävät kohti uusia seikkailuja! Kaaren loppupäähän, ”neljänteen ikään”, on vielä pitkä aika.
Elinkaari on vähitellen eriytynyt elämänkaaren merkityksestä talousalan termiksi. Sillä tarkoitetaan tuotteen vaiheita markkinoilla; kaari alkaa tuotteen kehitystyöstä ja päättyy myynnin vähenemiseen ja tuoton loppumiseen. Elinkaaren alkuosa elin on jo etäällä elollisesta; se on siirtynyt kuvailmaukseksi.
Rakentamiseen liittyvä elinkaarimalli on aika lähellä kyseistä talousalan termiä. Mutta tätä mallia on vaikeampaa nähdä kaarena kuin tuotteen markkinoillaolon vaiheita. Voisi kuvitella, että kaaren alkukohta olisi ensimmäisen montun räjäytys, kaaren lakipiste taas hankkeen valmistuminen ja käyttöönotto; siitä alkaisi rakennetun kohteen kuluminen ja rapistuminen kohti kaaren loppua, joka olisi kohteen poistaminen käytöstä, talon purkaminen tms. Tällaisesta kaaresta ei elinkaarimallissa kuitenkaan ole kysymys.
Kyseisen kaaren osina kerrotaan olevan suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja hoito. Kaaren alkukohtana voi hyvin olla suunnittelu, mutta missä on kaaren lakipiste ja mihin kaari loppuu? Lehtitiedoista ilmenee, että määräaikaisen sopimuksen jälkeen hanke siirtyy kunnalle tai valtiolle. Kaaren pää? Lienee parasta lopettaa tähän.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.2005.