Siirry sisältöön

Sirkka Paikkala

Virkamiehen kielitaito

Sirkka Paikkala kirjoittaa Suomen kielitaitolaista. Laki sisältää määräykset valtion ja kuntien henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taidosta.

Kunta ja kaupunki erilleen

Kuntaliitoksista voi seurata kielellisiä ongelmia.

Nimenmuutoksia valtionhallinnossa – suomeksi ja ruotsiksi

Julkisten palvelujen nimeämisessä olisi pyrittävä lyhyeen, ymmärrettävään sisältöön.

Kuntauudistus uhkaa mullistaa nimistön

Missä ihminen on syntynyt, mistä hän on kotoisin?

Miksi nimiä suomennetaan?

Nykyinen käytäntö on, että kunkin maan paikoista käytettäisiin niiden omakielisiä nimiä.

Äitienpäivää Eläintarhassa

Puistoalueen nimen esikuva on Tukholman Djurgården.

Eläintarhanajot 9.5.1954. Kilpailijoita nykyisen Vauhtitien kohdalla. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0

Tavallisista Virtasista venäläisvihaan – kansallisuusaate sukunimien valinnassa

1920- ja 30-luvun sukunimenmuutoksissa näkyy piirteitä yhtenäistämisnationalismista.

Paikannimi on ikkuna mieleen ja maisemaan

Nimen tulkinnassa ei voi lähteä aina siitä, miltä nimi nykyään näyttää.

Päivän sankarit

Jo sana muistonimi kertoo, että tällaisia nimiä ei yleensä anneta elävien ihmisten mukaan.

Snellmanin 100-vuotispäivä ja sukunimien suomalaistaminen

Tavoite oli suomalaisen kulttuurin ja kielen arvostuksen kohottaminen sekä kansallisen eheyden saavuttamien.