Siirry sisältöön

Riitta Eronen

IT-kentiltä

Lyhenteiden runsas käyttö häiritsee viestintää, sillä lyhenteet ovat suppeudessaan usein käsittämättömiä tai monitulkintaisia.

ESKO-tietokone valmistui vuonna 1960. Kuva: Aalto-yliopiston arkisto. CC BY 4.0.

Rippipaita ja stressihousut

Miksi vaikeille vierassanoille ei järjestelmällisesti luoda suomalaisia vastineita?

Sirahveja savannilla

Kielen kanssa askaroivat tietävät, että rajanveto s- ja k-kirjainten välillä ei aina ole helppoa.

Herne nenässä

Miten tällaiset kuvailmaukset ja fraasit oikein syntyvät?

Herneet torilla. Kuva: Teresa Damski, Kotus.

Rouva ja puoliso

Puhetapoja ja kielenkäyttöyhteyksiä on monenlaisia.

Seksikäs uusmedia

Mediaseksikäs voi tuntua seksikkäämmältä sanalta kuin vanhat kiinnostava, houkutteleva, viehättävä tai puoleensavetävä.

Iltalehti julkaisi uutisen seksisanakirjasta 5.3.1994.

Ensikymmenellä

Moni pohtii, millaisia ajanilmauksia sopii käyttää alkaneella 2000-luvulla.

Luonnonjäille

Sanan luonnonjää merkitys oli muuttunut: sillä tarkoitettiinkin pakkasen jäädyttämää luistinrataa, tekojään vastakohtaa.

Järven jää (sininen hetki). Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Toiseus, naiseus, prinsessuus

Käsite toiseus on syntynyt feminismin myötä. Sen mukaan nainen on ”toinen” suhteessa mieheen.

Kaksi nuorta Suomenlinnassa v. 1970. Kuva: Eeva Rista, Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Samat sanat

Sanojen kierrätys ei ole mikään uusi ilmiö.