Siirry sisältöön

Riitta Eronen

Parakkimme eessä

Jotkin vieraan kielen sanat ovat hämäävästi hyvin saman oloisia kuin oman kielen sanat.

Lucian päivästä tapaninpäivään

Suomen kielessä juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä, samoin kuin viikonpäivien tai kuukausien nimet.

Joulu Tammisalossa. 1960-luku, Helsinki. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Vapaat kädet

Tiedotusvälineet haluavat muistaa eri yhteyksissä esitetyistä uudissanoista vain ”hauskat” eli ne, jotka eivät jääneet elämään, esimerkiksi broilerin vastineeksi esitetyn sanan tipokas.

Tribuutin lyriikat

Aikoinaan hämmästelin, kun eräät tuntemani nuoret puhuivat niin paljon lyriikasta.

Uusi rakas

Sana rakas vihjaa suhteen intiimiyteen, mutta ei tarkemmin paljasta suhteen laatua.

Sydän. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Päivän nimi

Nimet ovat keskeinen osa yhteistä kieltä, eikä perusohje ”nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella” riitä kovin pitkälle.

Viimeisin vai viimeinen sana?

Kielenkäyttöä koskevia ohjeita ei muuteta aivan kevein perustein.

Tarja livenä

Aluksi livellä viitattiin lähinnä musiikkiin.

Presidentti Tarja Halonen median haastateltavana YK:n yleiskokouksessa vuonna 2011. Kuva: tasavallan presidentin kanslia.

Euro ja äyri

Rahojen nimitykset ovat osana monissa fraaseissa ja sanonnoissa.

Helpottaako easiointi?

Paitsi itse tekniikka, myös monet sanat, joilla tietomaailmaan viitataan, voivat tuntua vaikeilta.