Siirry sisältöön

Kaija Parko

Pilkun paikka ei ole leikin asia

Huolimaton kirjoittaminen on osa ensivaikutelmaa.

Voiko kieli tyhmistää?

Selkeä, ymmärrettävä ja analyyttinen puhe on kaunista. Sellaista ei nykyisin kovin usein kuule. Hauskaa olla pittää!

Kielen vivahteita ja rytmejä

Englannin kieli, tuo nykypäivän lingua franca, saa sekin erilaisia sävyjä puhujan mukaan.

Valittavaa äitipuhetta

Onkohan jossain tutkittu perhepuhetta sukupuoli- ja ikänäkökulmasta?

Paha mennä sanomaan

Tuottaako puhumalla ajatteleminen erilaisen lopputuloksen kuin kirjoittamalla ajatteleminen?

Kielten interreilillä

Kieli on musiikkia: sen sointi, rytmi ja erilaiset intervallit synnyttävät mielikuvia.

Saako, pitääkö, kannattaako?

”Saako yo-kirjoituksissa käyttää ilmaisua loppupeleissä”, tiukkaa luovaa omanarvontuntoa uhkuva abiturientti. Viisas kollega neuvoi vastaamaan: ”Toki saa, mutta mieti, kannattaako!”

Mitä mies?

Vieläköhän virkamiestä harmittaa sana äijäkulttuuri ja vieläkö tytöttely pystyy loukkaamaan? Vai ovatko molemmat jo saaneet positiivisen arvovarauksen?

Hienosti kirjoitettu, hienosti ajateltu

Ovatko suomalaiset päässeet kirjoittamiskammosta? Ovatko äidinkielen suulliset ja kirjalliset taidot arvossa? Pitäisi olla!

Tunnilla ja tuntien välissä

Todellisuus rakentuu kielestä. Harvoin siihen silti kiinnittää huomiota, ellei jokin herätä.