Siirry sisältöön

Heikki Hurtta

Koskenkorva ja Suomi

Alkon hinnasto on oikeinkirjoituksen ystävän painajainen.

Kielitoimisto suosittaa

Kielenhuollon suositukset ovat nimenomaisesti suosituksia. Ei ole olemassa erityisten virallisten sanojen listoja.

Täpö ja haarasoipio. Kari Suomalainen, Helsingin Sanomat 1962.

Vuolenkoskelta Vuosaareen

Ylätyylinen vuo merkitsee ’uomaa, virtaa’.

Häissä Kuhmoisissa

Monikon käyttö on hyvinkin elinvoimaista.

Muuttuuko kieli, muuttuuko maailma?

Kannattaa pohtia, kumpi muuttuu, maailma vai kieli.

Meni ko jänkähä

”Jänkhästä” puhuvien käsityksenä näyttää olevan, että peräpohjalaista murretta voi jäljitellä lisäämällä h:n satunnaisiin paikkoihin.

Tupasvillaa jängällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Rappeutuuko kieli?

Vielä 1970-luvulla suomenkielinen saattoi äidinkielellään puhua ja kirjoittaa kaikista keskeisistä arkensa asioista.

Erki Nool Otepäällä

Suomen ja viron samankaltaisuus on niin selvä, että yhteisyyttä saattaa olettaa liikaakin

Glims talomuseo

Mieleen tulee kaksi mahdollista syytä, miksi lähes kielenvastaista ilmausta ”Glims talomuseo” on käytetty.

Kansainväliset kisat

Kansainvälinen, ulkomainen ja monikansallinen eivät ole samanmerkityksisiä. Sananvalinnallaan kirjoittaja ohjaa lukijan tulkintaa.

Helsingin olympialaiset 1952. Olympiakisojen virallisen kisajuoman Coca-Colan myyntipiste Hesperian puistossa. Kuva: Olympia-kuva. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.