Vain yksi on joukosta poissa: asiallisuuden vaatimusta ei sote-laeissa näy
Miksei asiallisuus kelpaa maakuntalakiin, vaikka siinä toistetaan muut hallintolain hyvän kielenkäytön vaatimukset, ihmettelee Aino Piehl.
Aino Piehl
Entä jos pidättäydyttäisiin pidättäytymästä
Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan, voidaanko sama asia sanoa suoremmin ja yksinkertaisemmin.
Viitattu säädös ja väitetty rikos
Kielenkin pääsäännöistä on poikkeuksia, esimerkiksi otsikon ilmaukset. Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan niiden käyttökelpoisuutta.
Jälkiperäinen valvonta ‒ järkiperäinen ilmaus?
Uudet ilmaukset tuntuvat usein jotenkin pätevämmiltä kuin vanhat. Ilmaisevatko ne sitä samaa erityistä myös lukijoille, kysyy Aino Piehl.
Kikystäkö uusi tupo?
Moni on jo todennut, että kilpailukykysopimus eli kiky on käytännössä tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo. Aino Piehl kysyy, onko myös sopimusten nimityksille luvassa sama kohtalo.
Unohdetaan jo uhkailu
Monessa laissa määrätään, että on toimittava tietyllä tavalla ”uhalla, että”. Asiallisempiakin tapoja sanoa ”tai muuten” kyllä löytyy, muistuttaa Aino Piehl.
Virkakielen sadonkorjuuta
Virkakielikampanjan päätöstilaisuus haluttiin pitää mieluummin sadonkorjuuaikaan kuin loppuvuodesta joulun jaloissa, ja vaikuttavaa satoa tilaisuudessa korjattiinkin, kirjoittaa Aino Piehl.
Suomi kolmannelle vuosikymmenelleen EU-kielenä
Vuoden 1995 jälkeen olemme saaneet virkakieleen uuden alalajin, EU-suomen, arvioivat Aino Piehl ja Pirkko Nuolijärvi kolumnissaan.
Vinkkejä virkakieleen muilta mailta
”Hämmästyn aina uudelleen sitä, miten samanlaisia kautta maailman ovat ne piirteet, joiden koetaan vaikeuttavan vuorovaikutusta viranomaisten kanssa”, kirjoittaa Aino Piehl.