Yhteen vai erikseen? Pienellä vai isolla? Missä on pilkun paikka? Näihin ja satoihin muihin kielipulmiin vastaus löytyy Kielitoimiston ohjepankista – verkkopalvelusta, johon on koottu yleiskieltä koskevia oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita.
Kielitoimiston ohjepankki julkaistiin Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9. huhtikuuta 2015. Kymmenen vuotta täyttävä palvelu on ollut valtavan suosittu: esimerkiksi vuonna 2024 ohjepankissa vierailtiin noin 1,6 miljoonaa kertaa. Kautta aikain luetuin ohje on ”Yhdyssana vai ei: nurin päin vai nurinpäin?”. Suosituin hakusana puolestaan on pilkku.
Ohjepankkia kehitetään jatkuvasti Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) tehdyn työn ja arvokkaan palautteen pohjalta. Pilkun paikka löytyy siis jatkossakin Kielitoimiston ohjepankista!
Opaskirjoista ohjetietokannaksi
Vielä 2010-luvun alussa Kotus julkaisi kieli- ja nimiohjeita pääsääntöisesti painetuissa oppaissa. Ohjeita julkaistiin myös Kotuksen verkkosivuilla, mutta niitä oli vaikea löytää muun sisällön seasta. Alettiin suunnitella tietokantamuotoista kielenhuollon verkkopalvelua, joka nimettiin Kielitoimiston ohjepankiksi.
Ohjepankkiin koottiin Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan, Kielitoimiston kielioppioppaan ja Kielitoimiston nimioppaan keskeiset sisällöt tarvittaessa päivitettyinä sekä kysytyimmät kieli- ja nimikysymykset Kotuksen verkkosivuilta. Lisäksi ohjepankkia varten kirjoitettiin muutamia uusia ohjeita.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana ohjeita on lisätty ja vanhoja päivitetty. Maailman muuttuminen vaikuttaa ohjepankkiinkin. Esimerkiksi lähdeviiteohjetta on uudistettu digitalisoitumisen takia ja koronapandemia aiheutti päivitystarvetta virusten nimien alkukirjainohjeeseen. Nykyisin ohjepankki sisältää yli 600 ohjetta.
Pankki uudistuu ja laajenee
Joulukuussa 2023 ohjepankki koki toistaiseksi suurimman uudistuksensa. Kokonaan uuden ulkoasun ja käyttöliittymän lisäksi hakutoimintoa parannettiin. Uudistettu haku etsii asiasanojen ohella osumia myös ohjeiden otsikoista ja tekstisisällöistä.
Uudistuksessa ohjepankkiin siirrettiin hyvän virkakielen ohjeet. Lisäksi kokonaisuuden osana julkaistiin kaksikielinen Hyvän nimistön opas ‒ Namnplaneringsguiden, joka sisältää ohjeita julkishallinnon nimien muodostamisesta. Kun ajantasaiset ohjeet on koottu samalle sivustolle, saavat kielenkäyttäjät tarvitsemansa tiedon aiempaa sujuvammin.
”Erinomainen palvelu”
Kielitoimiston ohjepankki on tärkeä apuväline monille kielen ammattilaisille, kuten kääntäjille, toimittajille ja opettajille. Kysyimme kolmelta kieliasiantuntijalta, mihin he käyttävät ohjepankkia ja mitä katsoivat sieltä viimeksi:
”Koluan ohjepankin tallelokeroita usein. En vain silloin, kun pitää tarkistaa jokin mieltä askarruttava kieliasia, vaan usein myös silloin, kun kokonaiskuvan saadakseni haluan nähdä, miten jokin sääntö on muotoiltu tai perusteltu. Käytän ohjepankkia myös vaikkapa silloin, kun haluan lähettää linkin hyvin muotoiltuihin perusteluihin jollekulle, jonka kanssa käyn keskustelua kieliasioista – tätä tapahtuu usein!
Viimeksi asioin ohjepankissa, kun halusin nähdä, miten siellä opastetaan kielenkäyttäjiä joka- ja mikä-pronominien valinnassa silloin, kun relatiivilauseessa kumpikin on mahdollinen. Tunnen säännön, mutta halusin varmistaa, millaista merkitysvivahdetta pronominivalinta voi niissä tapauksissa tuoda.”
kääntäjä Sampsa Peltonen
”Ohjepankki on työssäni ja kollegoideni työssä toimitussihteerinä eli editoijana säännöllisessä käytössä. Viime vuosina pankki tuntuu saaneen rutkasti lisää talletuksia – niin monenlaista sieltä jo löytyy. Hyvin monenlaista sieltä myös tulee etsittyä.
Yksi viimeisimpiä tekemiäni hakuja oli ’vanha’. Kävin kurkkaamassa, mitä ohjepankissa sanottiinkaan esimerkkikohdassa Vanha-Rauma.
Ehkä eniten käytän Kielitoimiston ohjepankkia pilkkuohjeiden hakemiseen. Esimerkkitapauksia on kätevää jakaa eteenpäin. Pankin linkeistä pääsee myös näppärästi käsiksi muun muassa eri kielten siirtokirjoitustaulukoihin.”
STT:n kielenhuollosta vastaava toimitussihteeri Päivi Paju
”Katsoin viimeksi koska- ja sillä-konjunktion eroa. Kielitoimiston ohjepankin kautta kirjakielen normittaminen ja kielenhuolto on kaikille kielenkäyttäjille käyttökelpoisessa muodossa. Kyllä suomen kielen lautakunnan puheenjohtajakin tarvitsee sitä muistin virkistykseen. Toivoisin, että ohjepankkia voitaisiin jatkuvasti laajentaa.”
professori, suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö
Kotuksen vuosittaisissa asiakaskyselyissä ohjepankkia on kehuttu erinomaiseksi palveluksi, jota hyödynnetään jopa päivittäin. Ohjepankin toimitus pyrkii varmistamaan, että ”Kielitoimiston ohjepankki on parasta antia” asiakkaillemme jatkossakin.