Karttanimistön tarkistus
Karttanimistön tarkistus on osa Kotimaisten kielten keskuksessa tehtävää valtakunnallista nimistönhuoltoa. Tarkistustyötä on tehty säännöllisesti vuodesta 1959, mutta jo 1800-luvun lopulla nimistön asiantuntijat tarkistivat nimistöä Maanmittauksen ylihallituksen pyynnöstä. Systemaattisesti on tarkistettu Maanmittauslaitoksen julkaisemien peruskarttojen nimistö, vuosina 1960–2000 myös Puolustusvoimien laatimien topografikarttojen nimistö.
Säännöllisen tarkistustyön aloitti Sanakirjasäätiön nimistöjaos ja ruotsinkielisten nimien osalta Svenska litteratursällskapet i Finland. Nykyisin nimistöasiantuntemusta edustavat ja tarkistustyötä jatkavat Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston ja ruotsin kielen osaston nimistönhuoltajat. Saamenkielisten nimien huollosta vastaa Oulun yliopiston saamen kielen asiantuntija.
Peruskartta on valtakunnallinen kartta, joten tarkistustyön yhtenä tavoitteena on yleiskielinen selkeys. Nimistöntarkistajan tehtäviin kuuluukin muun muassa nimien normaalistaminen eli yleiskielistäminen: murteenmukainen mäkpelto on kartassa Mäkipelto, soejjinsuo Soidinsuo. Paikallisia murrepiirteitä pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisuuksien mukaan, koska on tärkeää, että seudun asukkaat tuntevat nimet omikseen vielä yleiskielistämisen jälkeenkin. Myös nimiin sisältyvät taivutusmuodot valitaan perinteisen paikallisen käytön mukaan: Ahvenlammensuo onkin usein Ahvenlamminsuo ja Isojärvenmäki Isonjärvenmäki.
Nimistöntarkistuksessa korjataan tarvittaessa myös nimen oikeinkirjoitus: kirjoitetaan Pieni-Valkeainen mutta Pieni Valkealampi, Ala-Pirttimäki mutta Alimmainen Käärmejärvi, Vasikkaaho korjataan asuun Vasikka-aho. Selvät virheet nimissä (Ylä-Räsälä kuuluu olla Ylä-Räisälä) tai nimien sijoituksessa korjataan. Nimiä voidaan myös lisätä karttaan tai poistaa sieltä.
Tarkistustyön tärkeimpinä lähteinä ovat Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston paikannimikokoelmat, nimistöön liittyvä tutkimuskirjallisuus ja nimistöstä tehdyt opinnäytteet. Tarkistaja voi tarvittaessa myös ottaa yhteyttä paikkakunnan asukkaisiin saadakseen mahdollisimman tarkan kuvan nimien käytöstä.
On tärkeää, että peruskarttojen nimistö on hyvässä hoidossa, sillä sitä hyödynnetään paitsi erilaisissa karttasovelluksissa myös esimerkiksi viitoituksessa ja liikennepaikkojen sekä kaava- ja haja-asutusalueiden nimien suunnittelussa.
