Mitä kielipolitiikassa tapahtui vuonna 2023? Minkälaista keskustelua kielten asemasta käytiin? Kielipolitiikan vuosi 2023 -katsauksessa pohditaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen viittomakieleen sekä romanikieleen liittyviä kielipolitiikan ilmiöitä julkisen keskustelun valottamana.
Julkaisun on kirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen, ja se perustuu verkossa julkaistuun sähköiseen aineistoon. Tärkeitä lähteitä ovat verkkolehdet, uutiset, artikkelit, tiedotteet ja erilaiset julkishallinnon tekstit.
Aina ajankohtainen englanti
Koulutukseen liittyvät kielikysymykset saavat katsauksessa jälleen runsaasti palstatilaa. Suomen kieltä ei voi käsitellä tätä nykyä ilman viittauksia englantiin: katsauksen suomen kieltä koskevan jakson sivumäärästä yli puolet liittyykin englannin kieleen, ja siitä puolet käsittelee englannin asemaa koulutuksessa.
Englannin ja suomen suhteista julkaistiin katsausvuonna kaksi selvitystä, joista toinen käsitteli englannin asemaa korkeakouluissa. Oikeuskanslerinvirasto puolestaan antoi ratkaisunsa jo kolmanteen Aalto-yliopiston kielilinjauksista tehtyyn kanteluun. Kantelu kohdistui siihen, että englanti on käytännössä syrjäyttänyt suomen opintojen kielenä.
Ruotsia ei osata riittävästi
Ruotsin kielen osaaminen suomenkielisissä kouluissa hiipuu. Keväällä 2023 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi raportin B1-ruotsin osaamisesta perusopetuksen päättövaiheessa. Raportin mukaan perusopetuksen päättäneiden oppilaiden ruotsin kielen taito ei riitä toisen asteen opintoihin. Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastaavat kouluarvosanaa 6, ja kaksi kolmasosaa sai kirjoitustaidoista korkeintaan arvosanan 5.
Pohdittavaa riittää. Minkälaisia vaikuttavia toimia kansalliskielet tarvitsevat selvitäkseen hengissä koulutuksessa?
