”Kieli on vakava ja hauska asia”

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Varmaankin lapsena. Minulle luettiin ääneen, ja lorut ja tarinat jäivät helposti mieleen. Olen ollut kiinnostunut sanoista, kielen rytmistä ja kaikenlaisesta kielellä leikkimisestä niin kauan kuin muistan.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?

Moni asia: juuri oikean ilmaisun löytäminen, kielen rekisterit ja tyylit, etymologia. Eniten minua innostaa suomen kieli, mutta saan iloa siitä, että tunnistan eri kielissä yhtäläisyyksiä, kuten samaa juurta olevia sanoja tai rakenteita.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Koska kieli kiinnostaa, tietysti havainnoin ja kommentoin sitä kaikkialla. Minulla on siihen myös kahdenlainen ammatillinen suhde.

Työssäni taidemuseossa kirjoitan ja toimitan tietotekstejä taiteesta suurelle yleisölle. Se on tehnyt minut hyvin tietoiseksi kielen keinoista ja siitä, miten vaikkapa lukutilanne vaikuttaa tekstin vastaanottoon. Tekstin pitää toimia juuri siellä, missä se kohdataan. Pohdin paljon yleistajuisuuden, käytettävyyden ja silmäiltävyyden kysymyksiä.

Toisessa roolissani kirjailijana kysymykset ovat osin erilaisia mutta osin myös samoja. Esikoisromaanini Margit ilmestyi alkuvuodesta 2024, ja nyt kirjoitan toista kaunokirjallista teosta. Sekä lukijana että kirjoittajana kiinnityn paljon kieleen ja kerrontaan. En totisesti ole niitä kirjoittajia, joilla on sisällään ”lukemattomia tarinoita”. Pikemminkin kirjoittaminen on yritys pukea sanoiksi joitakin havaintoja ja saada asioista selvää.

4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?

Vaikea kysymys. Onko meillä yhteinen kielimaisema? Oma maisemani on ylellinen, sillä saan toimia ympäristöissä, joissa kieli kiinnostaa ja sitä arvostetaan. Maisemani on monipuolinen mutta enimmäkseen suomen- ja englanninkielinen. Moni helsinkiläinen elää paljon useamman kielen vaikutuspiirissä.

Muutos ja kielten vuorovaikutus kuuluvat kielen elämään eivätkä ole sen kummemmin hyvä tai huono asia. Olisi kiva seurata enemmänkin sitä, mitä uutta suomeen on tullut.

Kirjailijana käytän kieltä miten lystään.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Toivon niin. Suhtaudun vakavasti siihen, miten julkiset toimijat käyttävät kieltä. Lähestyttävä ja yleistajuinen kieli mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sitä haluan työlläni edistää. Kirjailijana taas käytän kieltä miten lystään. Toivon, että se innostaa tai ilahduttaa lukijoita.

6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?

Viime aikojen keskustelussa painottuu huoli englannin kielen valta-asemasta sekä nuorten luku- ja kirjoitustaidon eriytymisestä. Huolet eivät ole turhia, mutta toivoisin keskusteluun myös lisää kieli-iloa ja analyysia. Kielemme – monikossa – ja kirjallisuutemme ovat huomion ja juhlistamisen arvoisia asioita. On tärkeää, että kielestä puhutaan monella tapaa ja monella suulla.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta on sävykkyys: miten hienoja erotteluja sananvalinnoilla ja johdoksilla voi tehdä. Kauheaa ei ole itse kielessä mikään, mutta toki kielellä voi tehdä pahaa, kun haluaa hallita, manipuloida ja sulkea ulos.

8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?

Olisin Kielitoimiston sanakirjan sana-artikkeli. Sanoisin asian tarkasti ja ytimekkäästi ja havainnollistaisin osuvilla esimerkeillä. Yllättäisinkin.

Käytän Kielitoimiston sanakirjaa lähes päivittäin. Viime aikoina olen oppinut muun muassa, että murske on tarkoituksella tehtyä murskaa ja että pieksää ja piestä ovat kaksi eri verbiä, jotka taipuvat eri tavalla. Maagista!

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Volter Kilven Alastalon salissa. Tällaiselle reissullehan ei kannattaisi viedä sikaa säkissä. Tiedän, että Kilven romaani on kielellisesti riemukas, koska olen kuunnellut sen. En kuitenkaan ole lukenut sitä omin silmin, joten siinä olisi paljon tutkittavaa. Mittansa puolesta kirja sopii pidemmällekin saarioleskelulle.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Kieli on vakava ja hauska asia. Lukekaa, kirjoittakaa ja puhukaa kieltänne, koska käytössä se vain paranee.

---

Toimitus: Petra Saarnisto