1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Myöhemmin oman lukemisharrastuksen kautta, mutta alkujaan jo varhaislapsuudessa, kun minulle luettiin paljon. Sanat, sanonnat ja kielen rytmi sekä riimit viehättivät ja innostivat.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Monikin asia, mutta esimerkiksi vähemmän käytetyt tai harvinaistuvat sanat, ilmaisut ja sananlaskut – sellainen suomen kieli, joka on vaarassa lipua unohduksiin erityisesti nuoremmilta. Onneksi esimerkiksi Aku Ankassa käytetään värikästä, särmikästä ja omaleimaista kieltä, joka virkistää ja ilahduttaa.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kieli on meille jokaiselle ajattelun väline, osa omaa identiteettiä, joten sikäli kieli on läsnä olemassaolon jokaisessa hetkessä. Arkisemmalla tasolla: kirjoitan ja luen runsaasti. Laadin puheita ja kolumneja, kirjoitan tutkimusta, käyn kirjeenvaihtoa.
Kieli on meille jokaiselle ajattelun väline, osa omaa identiteettiä, joten sikäli kieli on läsnä olemassaolon jokaisessa hetkessä.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
Toivon, että suomen kieli säilyy elinvoimaisena ja vaalittuna. Vaikka kielimaiseman kirjavoituminen on luonnollinen ilmiö, on suomen kielen säilymisen ja kehittymisen puolesta tehtävä määrätietoista työtä. Olisi esimerkiksi arvokasta, että tieteellistä tutkimusta tulevaisuudessakin tehtäisiin myös suomen kielellä. Jos suomi tieteen kielenä näivettyy, on vahinkoa myöhemmin vaikea korjata.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Jokaisen yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat toki rajalliset, mutta yleisesti ottaen uskon siihen, että näkyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten kannanotoilla voi olla vaikutusta yleiseen mielipiteeseen. Näkemysten pitää vain olla riittävän hyvin perusteltuja.
6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?
Pidän niitä siinä mielessä ymmärrettävinä, että asiantuntijoiden mukaan suomen kielen käyttöala valitettavasti kapenee jatkuvasti. En kuitenkaan missään nimessä usko suomen kielen kuolemaan vaan päinvastoin; odotan sen uutta renessanssia. Kieli on meille mahdollisuus erottautua maailmassa. Oma kieli on yksilöllisyyttä ja yksilöllisyys ajan trendi.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on se, kun ihminen omalla äidinkielellään onnistuu pukemaan sanoiksi sisimmät tuntonsa sekä vaikuttamaan sanoillaan – aikaansaamaan hyvää. Kauheinta on vastaavasti toiseen kohdistettu kielellinen väkivalta. Kieli on voimakas väline niin hyvässä kuin pahassa.
Kauneinta on se, kun ihminen omalla äidinkielellään onnistuu pukemaan sanoiksi sisimmät tuntonsa sekä vaikuttamaan sanoillaan – aikaansaamaan hyvää.
8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?
Vapaamittainen runo.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Päiväkirjan – aika kuluisi kirjoitellen.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Monelle meistä varsinainen äidinkieli on jonkin alueen paikallismurre. Toivon, että jokainen voisi tuntea ylpeyttä ja iloa omasta murteestaan. Murteet ovat kotiseuturakkauden ydintä, jota ei ole mitään syytä häpeillä tai piilotella. Ne ovat osa kielemme rikkautta ja monimuotoisuutta.
Jenni Haukio on valtiotieteiden maisteri, Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja, runoilija ja tasavallan presidentin puoliso.
Toimitus: Hanna Hämäläinen ja Risto Uusikoski