1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olen aina pitänyt lukemisesta ja äidinkielen tunneilla aloin kiinnostua myös kielen rakenteista ja etymologiasta. Minulla on myös onneksi mahdollisuus opiskella montaa vierasta kieltä koulussa, joten eri kielet ovat olleet jo pitkään minulle läheisiä.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Äidinkielessäni suomessa minua kiinnostaa sen monipuolisuus ja lyriikka. Englannissa taas erilaiset murteet, englannin kielen historia ja englanninkielinen kirjallisuus ovat mielestäni mielenkiintoisia. Opiskelen koulussa myös saksaa, ruotsia ja japania, joka on minulle kiinnostavaa sen kieliopin ja rakenteiden takia, sillä ne ovat hyvin kaukana suomesta.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kielten opiskelun lisäksi käytämme ystävieni kanssa usein puhuessa saksan- tai ruotsinkielisiä sanoja, vaikka muuten puhumme suomea. Melkein kaikki sukulaiseni asuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Savon murrealueilla, joten kuulen myös niitä murteita usein.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Englantia näkee yhä useammin esimerkiksi kauppakeskuksissa ja sosiaalisessa mediassa, mutta virallisissa yhteyksissä sekä suomi että ruotsi ovat pysyneet onneksi vakaassa asemassa. Välillä olen tosin huomannut ruotsinkielisen käännöksen puuttuvan vaikka opasteista, mikä on harmillista ja puute.
Minusta kielen muutos on osa sen kehitystä ja kaunis asia, vaikka lainasanat esimerkiksi englannista ovat toisinaan kömpelöitä. On hyvä, että myös perinteistä kirjakieltä pidetään yllä. Anglismin huomaan usein, mutta ainakin itse yritän kiertää sen puhuessakin suomen kieliopin mukaisesti.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Uskon, että esimerkiksi tuomalla esiin huomioitani kielestä voin saada muita arvostamaan kieltä enemmän, ja muita kieliä kunnioittamalla voin osoittaa niillekin arvostusta.
Mielestäni englannin vaikutusta suomeen ei pitäisi nähdä sellaisena uhkana, jollaisena se usein esitetään.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Mielestäni englannin vaikutusta suomeen ei pitäisi nähdä sellaisena uhkana, jollaisena se usein esitetään. On tietenkin tärkeää pitää kirjakieli erillään puhekielestä, samoin se, että nuoret oppivat kirjakielen, sillä sen käyttö on työelämässä ja muutenkin asioidessa tärkeää ja asiallista. Minusta on kuitenkin enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia, että niin monet nuoret puhuvat sujuvaa englantia äidinkielensä lisäksi.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kielessä kauneinta on sen kehittyminen ja yhteydet kielten välillä ja kauheinta kielten rapistuminen ja katoaminen.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin proosallinen novelli, sillä novelliteksti on minulle mieleisintä kirjoittaa.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Ottaisin mukaan J. R. R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta, sillä siinä riittäisi pitkäksi aikaa luettavaa ja uudet lukukerrat tuovat siitä minulle aina uusia puolia esiin.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Käyttäkää aikaa monenlaisen taiteen tekemiseen tai ihailuun.
Iiris Taskinen on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 9. luokan oppilas. Hän tutustui työelämään Kotimaisten kielten keskuksessa joulukuussa 2022.
Toimitus: Salli Kankaanpää