Pohjolan päivää vietetään 23. maaliskuuta. Pohjoismainen yhteistyö on viime vuosina ollut entistä näkyvämmässä roolissa nykyisen maailmantilanteen takia. Kielen saralla virallinen yhteistyö sai alkunsa ensimmäisestä pohjoismaisesta kielikokouksesta vuonna 1954.
Pohjoismaiden kielenhuoltoelinten verkostoon (nätverket för språknämnderna i Norden, NSN) kuuluu valtiollisia tai valtion rahoittamia kieliorganisaatioita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Färsaarilta, Grönlannista ja Saamenmaalta. Suomea verkostossa edustavat Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää ja ruotsin kielen osaston johtaja Charlotta af Hällström-Reijonen.
Verkosto tukee kieliteknologian kehitystyötä
Kielenhuoltoelinten verkoston tavoitteena on, että Pohjoismaiden yhteiskuntaa ylläpitäviä kieliä voi jatkossakin käyttää laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla ja että kansallisten vähemmistökielten, alkuperäiskansojen kielten ja viittomakielten kehitystä edistetään. Lisäksi verkosto pyrkii parantamaan skandinaavista kieliyhteyttä.
Verkosto on vastikään julkaissut strategiansa vuosille 2025–2029. Yksi uuden strategian keskeisistä tavoitteista on vahvistaa kielellistä infrastruktuuria. Tämä on erityisen tärkeää niille kielille, joiden käyttäjämäärä on pieni.
”Pohjoismaissa on tarpeen keskittyä kielelliseen infrastruktuuriin: sanakirjoihin ja muihin kieliteknologisiin työkaluihin. Tekoälyn kehitys on valtavan nopeaa, ja meidän tulee pysyä vauhdissa mukana niin valtioiden tasolla kuin Pohjolassa ylipäätään. Kotimaisten kielten keskus selvittää rooliaan kieliteknologian ja suurten kielimallien kehittämisessä”, kertoo Charlotta af Hällström-Reijonen.
Kielenhuoltoelinten verkosto on jo vuosia tehnyt yhteistyötä pohjoismaisen kieliteknologiatyöryhmän kanssa (arbetsgruppen för språkteknologi i Norden, ASTIN). Af Hällström-Reijonen on työryhmän tuore jäsen.
Selkeän kielen käyttö on osa demokratiaa
Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan luottamusta voi pitää pohjoismaisena aarteena. Kielenhuoltoelinten verkoston uudessa strategiassa todetaan, että asukkaiden ja viranomaisten välinen luottamus koskee myös kieltä. Viranomaisten on huolehdittava Pohjoismaissa asuvien kielellisistä oikeuksista sekä siitä, että julkishallinnon kieli on selkeää ja asiallista ja ottaa kulloisenkin kohderyhmän huomioon.
”Selkeän kielen edistäminen on luonteva osa pohjoismaista kieliyhteistyötä, sillä hyvä virkakieli kuuluu pohjoismaiseen demokratiaan”, toteaa Salli Kankaanpää. ”Hallinnon tekstit pitää kirjoittaa selkeällä kielellä, jotta ihmiset voivat täyttää velvollisuutensa ja käyttää oikeuksiaan.”
Valtiollisilla kieli-instituutioilla on edustajansa myös pohjoismaisessa selkeän kielen verkostossa (Klarspråk i Norden). Verkosto järjestää 27.–28. maaliskuuta Klarspråk 2025 -konferenssin, jonka teemana on lakikieli arjessa. Verkkokonferenssi on ilmainen ja kaikille avoin, mutta osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.