Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 8
Olla luvassa -ilmauksen kielteinen viittauskohde ja olevinaan-sanan kivettynyt käyttö.
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on tullut lukuisia lauserakennetta ja sanojen merkityksiä koskevia havaintoja. Tässä tarkastellaan niistä seuraavia:
Posti olevinaan tehostaa toimintojaan
Havainnon lähettäjä ihmettelee ilmaustyyppiä
Hän olevinaan juoksi kovaa.
Lauseessa olevinaan tuntuu kivettyneen taipumattomaksi ’muka’-merkityksiseksi partikkeliksi eikä siis toimisikaan samaan tapaan kuin vastaava -vinaan-loppuinen sana odotuksenmukaisessa rakenteessa oli juoksevinaan. Mistä siis on kysymys?
Rakennetta oli juoksevinaan, on tekevinään kutsutaan kieliopissa nimellä kvasirakenne (kvasi-: ’ikään kuin’, ’näennäinen’). Se sisältää olla-verbin ja -vinaan/-vinään-loppuisen verbimuodon; kokonaisuuden merkitys on ’ikään kuin’; ’leikisti’.
Hän oli juoksevinaan kovaa. (’ikään kuin juoksi’)
Olin kuuntelevinani esitelmää. (’teeskentelin kuuntelevani’; ’leikisti kuuntelin’)
Hän on olevinaan lääkäri. (’teeskentelee lääkäriä’, ’on leikisti lääkäri’)
Joskus olla olevinaan -rakenne on selvästi vähättelevä tai epäilevä:
Huoneet ovat olevinaan sviittejä. (’muka sviittejä’)
Mitä kahvia tämä oikein on olevinaan? (’muka on’)
Hän on aina niin olevinaan. (’hienostelee’, ’tärkeilee’)
Tuo näennäisyyden merkitys näkyy myös olevinaan-sanan kivettyneessä käytössä olevinaan teki (’muka teki’), joka ei kirjoitetussakaan kielessä ole aivan harvinainen. Yleiskieleen tällainen olevinaan-muodon käyttö ei kuitenkaan kuulu. Olevinaan on alun perin 3. persoonan muoto, mutta 'muka'-merkityksessä sitä käytetään myös muissa persoonissa:
Minä olevinaan nukuin.
Voi teitä teinejä, jotka olevinaan painitte sydänsurujenne kanssa!
Tavallisimmin rakennetta näkee keskustelupalstoilla, mutta sitä tapaa satunnaisesti myös esimerkiksi sanomalehdissä, varsinkin kolumneissa, siis teksteissä, joissa kirjoittajan persoonallinen tyyli voi joka tapauksessa pilkahdella:
Kaupungilta olevinaan loppuivat rahat. (sanomalehti)
Ohjelman päivitys olevinaan onnistui, mutta kone jumittui tuntikausiksi. (blogi)
Posti vähentää työvoimaa, olevinaan tehostaa toimintojaan. (uutisen kommentti)
Valtio olevinaan maksaa urheilijoille ja urheilijat olevinaan urheilevat. Muissa Pohjoismaissa urheilijoiden tuet on ihan eri luokkaa. (uutisen kommentti)
Ilmaus voi joskus olla tulkinnaltaan ivaileva, ironisoiva tai itseironisoivakin.
Olevinaan-sanaa käytetään ’muka’-merkityksessä myös adjektiiviin liittyneenä:
Tilasin kännykän verkkokaupasta kun sain sen olevinaan halvalla. (blogi)
Ostin nelisen vuotta sitten olevinaan laadukkaan tiskikoneen. (keskustelupalsta)
Olevinaan-sanan ’muka’-käytöllä on murretaustaakin, ja tämän pohjan ansiosta se pysynee elinkelpoisena. Seuraavat esimerkit ovat peräisin Suomen murteiden sana-arkistosta:
Minä olevinnaal laivasta putosin merreev [unissani] vaan sängystä minä putosinniik. (Liperi)
Minä panin olovanansa sen laron oven kiinni, kyllä se siinä nyt hetken pysyy. (Seinäjoki)
Vanhemmasta kirjallisuudesta ilmaustyyppiä olevinaan teki löytyy kuitenkin vain satunnaisesti. Seuraava esimerkki on Elias Lönnrotin Mehiläinen-lehdestä:
Kohtuullinen viinan nautinto on myös esimerkin kautta vahingollinen, sillä niin kauvan, kuin virkamiehet ja muut yhteistä kansaa ymmärtäväisemmät olevinaan nauttivat viinaa kohtuullisestiki luulee kansa parhaaksi seurata heitä, ja unhoittaa pian koko kohtuullisuuden, viinan sitä paremmin muistossansa pitäen.
Vaikka ’muka’-merkityksinen kivettynyt olevinaan ei kuulukaan yleiskieleen – siis toisin kuin oli tekevinään, on olevinaan – sille on oma paikkansa arkisemmassa kielenkäytössä.
Etelään luvassa surkea ajokeli
Havainnon lähettäjä oudoksuu olla luvassa -ilmauksen kielteissävyistä käyttöä:
Muutamaksi päiväksi eteenpäin on luvassa paukkupakkasia.
– – Irtisanomisia ei kuitenkaan ole luvassa.
Hän toteaa, että Kielitoimiston sanakirjan olla luvassa -sanonnan käyttöesimerkit – lupa-sanan yhteydessä – vihjaavat, että ilmaus olisi myönteinen; luvassa olisi siis vain ”positiivisia asioita”. Sanonta olla luvassa on merkitykseltään lähellä verbiä luvata. Tälle verbille sanakirja esittää kolme merkitys- tai käyttöryhmää, jotka kaikki tavalla tai toisella viittaavat toivottuun lopputulokseen. Kolmas ryhmä esimerkkeineen on seuraavanlainen:
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin. Teos antaa vähemmän kuin lupaa. Muutokset lupaavat hyvää. Säätiedotuksessa luvattiin sadetta. Iltarusko lupaa poutaa.
Tässä säätiedotukseenkin yhdistyvä lupaaminen on merkityksenselitteen valossa tulkittavissa sävyltään myönteiseksi: sadetta pidetään pikemminkin toivottuna kuin epätoivottuna lopputuloksena. Vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa kyseinen kohta on vielä selvemmin myönteinen: ”antaa aihetta odottaa tai toivoa jotakin, antaa toiveita johonkin, ennustaa, tietää jotakin (hyvää), olla lupauksena jostakin”. Esimerkeissäkin luvataan pelkkää poutaa.
On luvassa -ilmausta käytetään myös nykytekstien perusteella enimmäkseen myönteisissä tai neutraaleissa yhteyksissä, luvataan tai ehkä toivotaankin siis hyvää. Kuitenkin myös talkoohavainnon lähettäjän esimerkin kaltaisia kielteissävyisiä tapauksia tulee vastaan melko lailla. Pääosin ne liittyvät sääennusteisiin. Rakennetta suositaan otsikoissa.
Myönteisiä tai neutraaleja
Pysy kuulolla – luvassa on jännittäviä uutisia!
Tulevana viikonloppuna Savonlinnassa on luvassa vilkas urheiluviikonloppu.
Luvassa on tunteita herättävä keskustelu, jossa mielipiteet tulevat rikkomaan puoluerajat.
Kielteisiä
Etelä-Suomeen luvassa todella huonoa ajokeliä aamuruuhkaan.
Golfvirta hyytyy: luvassa kylmiä talvia
Suomelle luvassa todella kylmää kyytiä bioenergiarintamalla.
EU:ssa valmisteilla autouudistus, Suomelle luvassa ikävä ongelma
Hiilaripommeista luvassa hirveä turvotus
Bam Margera tulossa Suomeen – luvassa todella sekavia keikkoja
Jonkinlaista muutosta sanonnan käytössä on siis tapahtunut. Nähtäväksi jää, neutraalistuuko olla luvassa -ilmaus laajemminkin niin, ettemme enää ollenkaan kiinnittäisi huomiota sen käyttöön puhuttaessa epätoivotuista tulevaisuudenkuvista.
Talkoot jatkuvat
Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Kaikki havainnot ovat hyödyllisiä, myös uudet havainnot tässä tekstissä mainituista piirteistä. Havaintoja voi lähettää lomakkeella, johon on linkki alla.
Toimittanut: Riitta Korhonen
Lue lisää
Salminen, Taru 1997: Kvasirakenteen kieliopillistuminen. Kieli 12: Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta. Toim. T. Lehtinen ja L. Laitinen. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. S. 38–65.