Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 6

Kontaktoida, aika kuluu nopeaa ja myydä autoansa.

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on tullut lukuisia sanojen taivuttamista ja lauserakennetta koskevia havaintoja. Tässä tarkastellaan niistä seuraavia:

Moninkertaista omistamista: myi autoaansa

Yleiskielisessä asiatekstissä käytetään omistusliitteitä tavallisesti sen verran mallikkaasti, ettei niitä voi pitää pelkkänä katoavana kansanperinteenä. Joissakin yhteyksissä omistusliite kyllä tuntuu menettäneen persoonavoimansa. Minä olen huolissaan -tyyppiset ilmaukset ovat nimittäin yleistyneet minä olen huolissani -tyypin sijaan; niistä on myös tullut kosolti talkoohavaintoja. Ilmauksen olen huolissaan kaltaisissa tapauksissa 3. persoonan omistusliite -an on kivettynyt eikä viittaa mihinkään tiettyyn persoonaan. Tyyppi ei ole yleiskielen mukainen (näitä ilmauksia on käsitelty Kielikellossa 3/2016).

Havaintoja on saatu myös toisenlaisesta 3. persoonan omistusliitteen käytön poikkeamasta, nimittäin kaksinkertaisesta omistusliitteestä:

Esimerkiksi ”kaipaa lastaansa” sisältää tavallaan yhdistettynä – yleiskielen normin mukaiset – muodot kaipaa lastaan ja kaipaa lastansa.

Talkoohavainnon ansiosta tarkastelin koemielessä muototyypin käyttöä: yllätyin, että kaksinkertaisen omistusliitteen sisältävät muodot eivät ole mitenkään harvinaisia verkon erilaisilla keskustelupalstoilla, ja satunnaisesti niitä näkee myös asiateksteissä.

Kaksinkertaisen omistusliitteen sisältävät muodot (lastaansa) ovat siis alkaneet elää omaa elämäänsä. Sinänsä tietysti voisi ilahtua siitä, että omistusliitteitä sentään käytetään, mutta liika on toki liikaa. Kaksinkertaisen omistusliitteen sisältävät muodot eivät siis ole yleiskielen mukaisia.

Kuluuko aika nopeaa vai nopeaan?

Eräs havainnon lähettäjä oli huomannut valtakunnallisten uutisoijien verkkoteksteistä muodon nopeaa tapaa merkitsemässä:

Tämä muotohan on tavallinen puhekielessä: juoksi nopeaa, lähti nopeaa karkuun. Yhden n:n verran pidempi nopeaan sen sijaan on yleiskielinen; nopeaa tässä käytössään on siis sen arkinen lyhentymä. Nopeaa-muodon käyttöä kirjoitetussa kielessä saattaa vahvistaa se, että se vertautuu osittain hahmoltaan sellaisiin muotoihin kuin (juosta) kovaa, lujaa, hiljaa.

Joku saattaa kuitenkin pysähtyä miettimään myös muotoa nopeaan tavan ilmauksena: miksi ihmeessä siinä on suuntaa ilmaiseva illatiivisijamuoto? Itse asiassa tuo kysymykseen mihin? vastaava sijamuoto ei ole muutoinkaan aivan harvinainen tavan ilmauksissa. Muita ovat esimerkiksi

Onpa sijamuoto kivettynyt myös joihinkin ajanilmauksiin:

Toki tavallisin ja neutraalein tapaa ilmaiseva muoto on nopeasti, mutta myös nopeaan on yleiskielessä mahdollinen. Sen sijaan (kulua, juosta) nopeaa on arkinen.

Asutko kahta kotia ja kahta maata?

Tavallisesti asua-verbiä käytetään kertomaan, missä eletään: asun kotona Turussa. Asuinpaikka voidaan esittää joskus myös kohdetta tarkoittavan lauseenjäsenen eli objektin muodossa: taloa on asunut jo useampi sukupolvi. Viime vuosisadan alkupuolen sanastoa kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa tämä rakenne esitetään jopa oma käyttöryhmänään: asua tilaa, maita ’asukkaana viljellä tai hoitaa’. Ilmaustapa on yleiskielen mukainen edelleen.

Tätä objektillista rakennetta edustaa myös useammasta asuinpaikasta kertova ilmaustyyppi asua kahta kotia. Talkoisiin on tullut havaintoja ilmaustyypin laajemmasta käytöstä:

Tällaiset ilmaukset ovat kyllä ymmärrettäviä: asuinpaikkana pidetään pysyvästi kahta eri kaupunkia tai maata. Ne sisältävät siis merkityksen ’asukkaana hoitaa kotia kahdessa paikassa’. Taustaa asua-verbin objektilliselle käytölle löytyy murteista ja vanhasta kirjasuomestakin. Silti rakenne on käytössä harvinainen ja rajallinen: tuskin se yleistyy esimerkiksi erisnimiin (asua Helsinkiä ja Oulua).

Kontaktoimme voittajia

Verbi kontaktoida on herättänyt ihmettelyä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on tyyliltään arkinen verbi, jonka merkitys on ’ottaa yhteys, kontakti johonkuhun; olla yhteydessä jonkun kanssa’. Esimerkkinä sanakirja tarjoaa lauseen Kontaktoitiin ahkerasti sähköpostitse.

Havainnon lähettäjä oudoksuu ilmaustyyppiä, jossa kontaktoida-verbiin liittyy kohdetta tarkoittava objekti (voittajat):

Hän kysyy: Mihin katosi yhteydenotto? Tätä ilmaustyyppiä tapaa varsinkin kilpailujen säännöissä ja erilaisten verkkotukipalveluiden ohjeissa:

Rakenne ei – ainakaan toistaiseksi – ole yleiskielinen, mutta taitaa napakkuudessaan olla yleistyvä. Silti kannattaa muistaa neutraali vaihtoehto: otamme sinuun yhteyttä sähköpostitse.

Talkoot jatkuvat

Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Kaikki havainnot ovat hyödyllisiä, myös uudet havainnot tässä tekstissä mainituista piirteistä. Havaintoja voi lähettää lomakkeella, johon on linkki alla.

Toimittanut: Riitta Korhonen

---

Lisälukemista