Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 10
Haavoittua- ja kokeilla-verbien aiemmasta poikkeavat käyttötavat.
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on tullut paljon havaintoja verbeistä, joita on alettu käyttää aiemmasta poikkeavalla tavalla. Tässä tarkastellaan verbejä haavoittua ja kokeilla:
Haavoitutaanko kuorma-autoiskussa?
Viime aikojen karmaiseviin uutisiin ovat kuuluneet ihmisjoukkoihin kohdistuneet silmittömät terrori-iskut. Uhreista uutisoitaessa on toisinaan käytetty verbiä haavoittua riippumatta siitä, onko kyseessä ollut pommi-isku vai päälleajo. Jälkimmäisestä käytöstä on lähetetty talkoisiin havaintoja, ja on ihmetelty, eikö pikemminkin tulisi puhua loukkaantumisesta, koska kyse ei ole aseellisesta eikä edes räjähdeiskusta.
Neljä Tukholman terrori-iskussa haavoittuneista on saanut vakavia vammoja. [kuorma-auto ajoi väkijoukkoon]
Berliinin joulutorilla kaksitoista ihmistä kuoli ja viisitoista haavoittui, kun rekka ajettiin ihmisjoukkoon.
Henkilöauto ajoi silminnäkijöiden mukaan useiden ihmisten päälle Westminsterin sillalla. Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 20 haavoittui.
Kielitoimiston sanakirjassa haavoittua-verbille esitetään merkitys ’saada haava tai haavoja (yleensä tahallisesti vahingoitettaessa)’. Sama merkitys on sanakirjan edeltäjässä 90-luvun alun Suomen kielen perussanakirjassa. Vanhemman eli 1950-luvun Nykysuomen sanakirjan esimerkeissä kyllä selvästi korostuu sotilaallinen tai muu aseellinen yhteys, mutta verbin merkitykseksi esitetään kuitenkin väljästi ’saada haava tai haavoja, tulla haavoille, tulla haavoitetuksi, vahingoittua’.
Selailin sanomalehtiaineistoja pitkin 1900-lukua sekä 2000-luvun alusta. Toinen toistaan kauheammat uutiset kertovat haavoittumisista, mutta ne kaikki näyttävät tukevan talkoohavaintojen lähettäjien mielikuvaa ja asettuvan taisteluja, kahakoita, pommi-iskuja, aseellisia välikohtauksia ja räjähdyksiä edellyttäviin yhteyksiin. Uudempaa, muuta loukkaantumista tarkoittavaa käyttöä näkyy esiintyvän jonkin verran vasta aivan viime vuosilta.
Sanoja tarvitaan myös kauheista ja vaikeista asioista puhumiseen. Sanat eivät kuitenkaan ole pelkkiä nimilappuja. Ne herättävät mielikuvia ja tunteita ja ohjaavat ajatteluamme. Aikojen kuluessa sanojen merkitykset voivat myös laajeta, kaventua tai muuten muuttua. Järjettömän väkivallan lisääntyessä haavoittuminenkin saattaa muuttaa muotoaan. – Sana jää seurantaan.
Kokeile ajaa raesateessa
Havainnon lähettäjä on pohtinut kokeilla-verbin käyttöä toisen verbin perusmuodon yhteydessä. Hänen kielitajunsa mukaan seuraavien esimerkkien tyyppiset kokeilla valmistaa -ilmaukset kuulostavat oudoilta:
Kokeile ajaa raesateessa. (Vrt. Kokeile raesateessa ajamista.)
Hän kokeilee valmistaa sokerimassaa. (Vrt. Hän kokeilee sokerimassan valmistamista.)
Kielitoimiston sanakirjasta – samoin kuin sen esiäidistä Nykysuomen sanakirjastakin – tällainen kaksi verbiä sisältävä käyttöesimerkki puuttuu. Sanakirja tarjoaa vain tapauksia, joissa kokeilla esiintyy substantiivi-ilmauksen kanssa (kuten kokeilla huumeita, kokeilla sokerimassan valmistamista):
kokeilla
tehdä kokeita, koetella, käyttää kokeeksi, koettaa, yritellä. Kokeileva musiikki. Kokeilla kuntoaan. Ottaa laite kokeiltavaksi. Kokeile näitä kenkiä! Kokeilla huumeita. Kokeilla onneaan liikemiehenä. Kokeilla taidemaalarina. (www.kielitoimistonsanakirja.fi/kokeilla)
Kokeilla tehdä -Ilmaustyyppi ei kuitenkaan ole aivan harvinainen asiateksteissäkään, joskin erityisesti rennompi tyyli (kuten blogit) suosii sitä:
Soppa365 kokeili tehdä nyhtökaurasta pizzaa, ja erityisesti maukkaalla tomaattikastikkeella siitä tuli herkullista.
Monet kokeilivat ajaa moottoritien keskellä olevan ruohokaistaleen yli ja kääntyä takaisin etelään menevälle kaistalle.
Varsinkin käskymuotoisissa ohjeissa kokeile tehdä -tyyppi on tavallinen:
Jos sisäänkirjautuminen epäonnistuu, klikkaa Yritä uudelleen -linkkiä ja kokeile kirjoittaa tunnukset uudestaan.
Ehkä rakenne on saanut vahvistusta englannin suunnalta, mutta on sillä jonkinlaista murretaustaakin (esimerkki on Suomen murteiden sanakirjasta):
Pitäs kok̆keillal lihalla keittee soppa. (Kitee)
Kuitenkin moni kielenpuhuja käyttäisi näissäkin esimerkeissä verbiä koettaa, jolla on ’kokeilemisen’ ja ’testaamisen’ merkityksen lisäksi merkitys ’yrittää’ (sanakirjan ryhmä 2):
koettaa
1. tunnustella, kokeilla, tutkia, testata. Koettaa haarukalla perunoiden kypsyyttä. Koettaa [= sovittaa] kenkiä jalkaansa. Koettaa voimiaan. Koettaa onneaan tehdä jtak onneensa luottaen. Koetetaan, kumpi meistä on parempi. Koettaa kepillä jäätä kuv. kokeilla (uhkarohkeasti) mahdollisuuksiaan.
2. yrittää. Koettaa tehdä jtak. Koettaa parastaan. Saanko minäkin koettaa? Koetetaan nostaa yhdessä. (www.kielitoimistonsanakirja.fi/koettaa)
Verbien kokeilla ja koettaa merkitykset ovat siis vanhastaankin olleet jossain määrin päällekkäiset. Osalla kielenkäyttäjistä verbit ovat selvästi eriytyneet, osalla taas kokeilla käy myös moniin koettamisen ’yrittämistä’ ilmaiseviin konteksteihin.
Tein pienen kyselyn parillekymmenelle Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalle tuosta ilmaustyypistä kokeilla tehdä. Mielipiteet jakautuivat. Puoltajat eivät nähneet rakenteessa mitään ongelmallista, kun taas vastustajat kertoivat ilman muuta käyttävänsä toisenlaista ilmaisutapaa, kuten kokeilla x:n tekemistä taikka koettaa tehdä tai yrittää tehdä. Muutama jäi mielipiteessään välimaastoon.
Kokeilla tehdä -rakenne on siis ilmeisen ristiriitainen. Oletettavaa joka tapauksessa on, että ajan mittaan tyyppi yleistyy entisestään. Istuuhan se rakenteena myös alati yleistyvään arkiseen pystyy tehdä -tyyppiin. Kokeilla tehdä jää seurantaan.
Talkoot jatkuvat
Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Kaikki havainnot ovat hyödyllisiä, myös uudet havainnot tässä tekstissä mainituista piirteistä. Havaintoja voi lähettää lomakkeella, johon on linkki alla.
Toimittanut: Riitta Korhonen