Olin kuvitellut, että sananmuodostustapa, jossa sanan lopussa on tAr (tar tai tär), olisi väistyvä ja vanhahtava. Toki tAr-loppu on vakiintunut muutamaan neutraalisävyiseen sanaan, kuten hengetär, kuningatar ja onnetar. Lisäksi on sellaisia vakiintuneita vanhentuneita sanoja kuin hoitajatar ja opettajatar.
TAr-loppuisilla niin kutsutuilla feminiinijohdoksilla on kuitenkin edelleen tuoretta, elinvoimaista käyttöä, etenkin kun viitataan naispuolisiin julkkiksiin, urheilijoihin ja esiintyjiin. Yllättävän paljonkin! Tämän johdatti huomaamaan kurvitar-sana.
Kielitoimiston sanakirjasta voi hakea tAr-loppuisia sanoja kirjoittamalla hakukenttään *tar tai *tär. Osumia tulee paljon. Mukana on muun muassa sana kurvikuningatar, joka näyttää mediassa lyhentyneen usein muotoon kurvitar. Jälkimmäistä ei ainakaan vielä ole otettu mukaan sanakirjaan. Sana on kuitenkin meillä tallessa. Sitä on käytetty esimerkiksi vuonna 2010 Jennifer Love Hewittin ja vuonna 2021 Erika Vikmanin kurvikkuudesta.
Ison suomen kieliopin pariin!
Kun jonkin sanan olemus hämmästyttää, menen usein katsomaan, mitä Iso suomen kielioppi sanoo asiasta. Se on helppoa, koska kielioppi on luettavissa ilmaiseksi verkossa.
Kohdassa § 193 kerrotaan tAr-sanojen käyttöaloista, että ”tAr-johdokset ovat käytöltään harvinaistuvia ja sävyltään vanhahtavia tai affektisiakin, mutta niillä on edelleen myös joitakin eläviä käyttöalueita kuten esim. urheilu-uutistekstit”.
Ja toden totta, mediasta löytyy paljon urheiluaiheisia tAr-johdoksia, esimerkiksi juoksijatar-sanaa:
Yhdessä Sara Kuiviston kanssa Akilleen nuoret juoksijattaret voivat olla kova tekijä ensi vuoden SM-kilpailuissa myös naisten pisimmällä matkalla 4000 metrin viestissä. (Uusimaa, 11.9.2021)
Myös naisurheilijan edustaman maan nimestä tehdään yleisesti feminiinijohdoksia:
Toisen kisapäivän alkajaisiksi puolatar kiskaisi ensimmäisellä heitollaan kauden parhaansa 75,40. (mtvuutiset.fi, 8.6.2021)
Katri Helena, laulaja ja laulajatar
Urheiluaiheiden lisäksi feminiinijohdoksia näkee esittävien ammattien nimityksissä, kuten näyttelijätär, laulajatar ja tanssijatar. Sanat ovat yleisessä käytössä:
Katri Helena 76 vuotta – laulajatar rikkoi kuukausia kestäneen somehiljaisuuden ja vihjasi lähivuosien suunnitelmista: ”Se on varmaa” (otsikko; mtvuutiset.fi, 20.8.2021)
Otsikon jälkeen jutussa puhutaan kuitenkin laulajasta tai laulajalegendasta. Otsikon feminiinijohdoksen valinnan syynä saattaa olla vaihtelun ja synonyymien etsiminen – toimittaja välttyy toistelemasta sanaa laulaja.
Väheksyvä vai ihaileva?
Kirjoittaja siis saattaa kaivata synonyymejä ja valitsee siksi tekstiinsä feminiinijohdoksen. Toisinaan taas kirjoittaja luo tAr-sanan avulla juttuunsa tarkoituksellista kepeyttä ja epävirallisuutta.
Joskus kuitenkin mukana on toisenlaistakin sävyä, esimerkiksi juuri pitkään pinnalla olleessa kurvitar-sanassa:
Savonlinnan kurvitar paljussa – jättipovi varasti huomion [otsikko]
– –
Pasha on nautiskellut talvesta perisuomalaiseen tapaan paljussa, jossa hänen kurvikas vartalonsa pääsi näyttävästi oikeuksiinsa. Tuttuun tapaan hänen etumuksensa varasti nimittäin kaiken huomion. (stara.fi, 24.11.2021)
Kurvittaressa on mukana leikillisyyttä. Kirjoittajan on kuitenkin syytä huomata, että joskus feminiinijohdos kantaa mukanaan halventavaa tai väheksyvää sävyä. Sellaista saattaa joku lukija nähdä edellä olevassa tekstissä, etenkin kun mukana ovat ilmaukset tuttuun tapaan ja kaiken huomion. Joku toinen lukija taas tulkitsee kurvittaren vaikkapa ihailua osoittaviksi. Silti sananvalintansa aiheuttamista erilaisista mielleyhtymistä on hyvä olla tietoinen.
Onko feminiinijohdos tarpeen?
Viime aikoina Kotimaisten kielten keskuksessa huomattujen feminiinijohdosten joukossa ovat kurvittaren lisäksi muun muassa popkaunotar ja taistelijatar. Esimerkiksi taistelijattaren tAr-pääte ei herätä väheksyvää sävyä, oikeastaan päinvastoin: sana tuo mieleen amatsonit, kreikkalaisen taruston voimakkaat ja pelottavat naissoturit. Ylen jutussa taistelijattareksi nimitetty henkilö kertoo mielikuvastaan pitkähiuksisesta sankarittaresta, joka kantaa miekkaa ja on valmis taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta.
Feminiinijohdoksilla on siis sekä neutraalia, vanhanaikaista, leimaavaa että arvostavaa käyttöä, ja sananvalinnat synnyttävät monenlaisia tulkintamahdollisuuksia. Kirjoittajan on järkevää pohtia, onko koko tAr-feminiinijohdos tekstissä tarpeen. Näyttelijä on näyttelijä, oli hän mitä sukupuolta tahansa.