Ah allergiaa ja vahvoja tuoksuja! Kesäkuun videoblogissa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti juttelevat kasveihin liittyvistä uudissanoista tuoksukki ja sammari.
Tuoksukki: vanha ja uusi sana
Ilmaston lämpenemisen myötä Suomeen on leviämässä pujolle sukua oleva tulokaslaji tuoksukki. Siitepöly on vielä voimakkaampaa kuin pujon siitepöly ja kiusaa allergikkoja syys-lokakuussa.
Tuoksukki-nimi on ollut pitkään tuttu kasvitieteilijöille mutta alkaa nyt levitä suurenkin yleisön tietouteen. Nimi on muodostettu tuoksu-sanasta -kki-johtimella, joka on tavallinen etenkin kukkien nimissä (kaunokki, leinikki ja orvokki).
Suomenkielinen tuoksukki on hellittelevä nimitys ärhäkälle kasville. Tieteellinen nimi Ambrosia tulee kreikan ’kuolematonta’ tarkoittavasta sanasta, ja tuoksukkeja onkin vaikea hävittää.
![Samettikukka. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist](https://kotus.fi/wp-content/uploads/migraatio/6941/samettikukka_Tiina_Manni-403x537.jpg)
Samettikukka eli sammari
Kotipuutarha-lehdessä käytettiin samettikukasta lempinimeä sammari. Se ovat keltaisen ja oranssin sävyinen, vahvatuoksuinen kukka, jota käytetään koristekäytön lisäksi muun muassa salaattiin, kasvivärjäykseen ja karkottamaan tuholaisia kasvimaalta.
Sammari-sanaa on aiemmin käytetty monikossa ja merkityksessä ’samettihousut’, jotka mainitaan esimerkiksi Irwin Goodmanin kappaleessa Oli simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. Sammari-sananlopussa on -Ari-slangijohdin, jonka avulla sanaa samettihousut tai samettikukka on lyhennetty. Sanavartalon m-konsonantti on lyhenteessä vielä geminoitunut. Muita -Ari-slangijohtimen avulla muodostettuja lyhenteitä ovat vaikkapa hodari, ostari ja häläri.
Sammarit on mukana Kielitoimiston sanakirjassa tarkoittamassa samettihousuja, ja sanan tyylisävy on arkinen. Sanakirjassa ei kuitenkaan ole harvinaisempaa samettikukka-merkitystä.