Luin Huuhkajien 16. marraskuuta pelatun ottelun jälkeen twiitin:
En ymmärrä urheilusta juuri mitään, mutta se, että Suomi pelaa täydellä Olympiastadionilla Ranskaa vastaan semitasaväkistä peliä vuonna, jona se jo pelasi EM-kisoissa kertoo jopa minulle, että ei tässä nyt kannata masentunut olla vaan aika tosi, tosi, tosi ylpeä. (Jussi Pullinen 16.11.2021)
Twiitti tiivistää omatkin ajatukseni Huuhkajista, Suomen miesten jalkapallomaajoukkuesta.
Olen ylpeä ja iloinen myös siitä, että sanana Huuhkajat löytyy 11. marraskuuta ilmestyneestä Kielitoimiston sanakirjan päivitysversiosta.Samoin mukana on jo aiemmin lisätty Leijonat, jääkiekkomaajoukkueemme:
Huuhkajat [= Suomen miesten jalkapallomaajoukkue] pelasi t. pelasivat hyvää puolustuspeliä.
Eilen Leijonat [= vaakunatunnuksinen jääkiekkomaajoukkue] löi t. löivät Ruotsin.
Molempien joukkueiden nimet siis esiintyvät Kielitoimiston sanakirjan esimerkkivirkkeissä. Tarkoituksenaon näyttää sanakirjan käyttäjälle sanan luonnollinen ja mahdollisimman kuvaava esiintymisympäristö.
Aurinko ja aurinko
Joskus meiltä sanakirjantoimittajilta kysytään, miksi otamme yleiskielen sanakirjaan mukaan erisnimiä eli isolla alkukirjaimella kirjoitettavia nimiä. Todennäköisesti vielä useampi ihmettelee päinvastaista asiaa: miksei meillä ole nimiä enemmän – hakutilastojen mukaan kun yksi haetuimmista sanoista (jota ei siis Kielitoimiston sanakirjasta löydy) on Iso-Britannia.
Lyhyt vastaus molempiin kysymyksiin: erisnimiä otetaan sanakirjaan lähinnä vain silloin kun niillä on niin sanottua appellatiivista eli yleisnimistä käyttöä. Esimerkiksi aurinkoa käsitellään useimmiten yleisnimenä, jolloin alkukirjain on pieni. Kuitenkin tähtitieteessä sanalla viitataan Aurinko-nimiseen tähteen, joten sanakirjassa on myös tuo erisnimi.
Käytännön vinkkejä erisnimien hakemiseen
Miten sitten sanakirjasta löytää Huuhkajat, Leijonat ja muut siellä olevat erisnimet?
Jalkapallomaajoukkueemme lempinimi löytyy valitsemalla hakutavaksi niin sanotun kokotekstihaun ja kirjoittamalla hakukenttään Huuhkajat.
Jos taas haluaa selailla Kielitoimiston sanakirjasta mukana olevia erisnimiä, kirjoitetaan hakukenttään erisn* ja valitaan jälleen haku koko tekstistä. Hakutuloksiin tulee esimerkiksi joitain paikannimiä (Alpit, alppi-artikkelissa), tähtitieteen nimiä (Kuu, Linnunrata, Kaksoset) ja viranomaisten nimiä (Rajavartiolaitos).
Sen sijaan Isoa-Britanniaa ja monta muuta nimeä koskevat ohjeet on syytä tarkistaa Kotuksen nimijulkaisuista. Niitä ovat muun muassa Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet, Asutusnimihakemisto sekä Sukunimien taivutus. Hyvä on muistaa myös Kielitoimiston ohjepankki, jossa on kielineuvojen joukossa paljon erisnimiasiaa.
Kaikkia sana-, kieli- ja nimiasioita ei siis löydy samasta julkaisusta tai palvelusta. Apuna kannattaa käyttää Googlen hakukonetta, jossa voi tehdä haun Kotimaisten kielten keskus tai Kotus + haettava erisnimi.